Kuhmoislaisen postikorttikeräilijä Juha-Pekka Lehtisen matkaan oli tarttunut joltakin postimerkki- ja antiikkikeräilymessuilta kolme vanhaa postikorttia, joissa oli Padasjoen postileima. Lehtinen on syntyjään padasjokelainen, joten häntä kiinnostaa kaikki syntymäpitäjäänsä liittyvä ja hän osti kortit itselleen.
Kortit ovat olleet Lehtisen hallussa joitakin vuosia, mutta niiden sisältö on ollut pimennossa näihin päiviin asti, sillä lukemista on haitannut vanhanaikainen lennokas käsiala sekä se, että kortit on kirjoitettu ruotsin kielellä.
Lehtinen sai apua korttien suomentamisessa hyvin ruotsinkieltä taitavilta Saksalan kreivi Christian Creutzilta sekä tämän serkulta Klaus Björkenheimilta. Tosin tehtävä ei ollut helppo heillekään, miehet puuhastelivat korttien kanssa yhden kokonaisen päivän.
Kyseessä on Suomen kolmannen presidentin P.E. Svinhufvudin nuorena miehenä metsänhoitaja G. O. Timgrenille lähettämät ehiöpostikortit. Posti on tuohon aikaan toiminut nopeasti, sillä 28.8.1892 Padasjoelta lähetetty kortti on ollut Helsingissä seuraavana päivänä, samoin 4.9.1892 lähetetty on ollut seuraavana päivänä perillä, ainoastaan syyskuun 7. päivä lähetetty kortti on matkannut kaksi päivää.
Ehiökortista puuttui kuva
Ehiöksi nimitetään postilähetystä, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Postimerkin paikalla ehiössä on painettu arvoleima merkkinä maksun suorittamisesta.
Kysy museolta –nettisivuilla kerrotaan, että ensimmäinen suomalainen ehiöpostikortti otettiin käyttöön 9.10.1871 ja tuolloin postikortin taksa kotimaan sisällä oli kahdeksan penniä. Aluksi postikortiksi kelpasivatkin vain ehiökortit. Alkuaikoina kortin toinen puoli oli varattu yksinomaan osoitetiedolle ja taustapuoli lähettäjän viestille. Ehiökorteista puuttui kokonaan siis nykypäivänä tyypillinen kuva toiselta puolelta. Ehiöpostikortti olikin tarkoitettu kirjeenvaihtoon ja sen alkuperäinen nimitys oli kirjeenvaihtokortti. Yksityisyys toki korttikirjeenvaihdossa oli kuoreen suljettua kirjettä huomattavasti heikompi.
Svinhufvudin ja Timgrenin välinen kirjeenvaihto ei ollut lainkaan arkaluonteista, joten se sopii hyvin präntättäväksi kirjeenvaihtokorttiin. Kortteihin Svinhufvud on kirjoittanut laivaliikenteen aikatauluja ja muita ohjeita Timgrenille Padasjoelle saapumista varten. Ensimmäisessä kortissa Svinhufvud kirjoittaa:
”Kiitos kirjeestä! Keskiviikkona 7. syyskuuta ei kulje höyrylaivaa Padasjoelle. Torstaina 8. lähtee jälleen ”Päijänne”-laiva klo 2 i.p. ( ei a.p.) Lahdesta Padasjoen kautta, joten voit matkustaa torstaiaamuna Pietarin junalla Helsingistä ja edelleen Päijänne laivalla, jolloin olet täällä klo 6 i.p.
Tiistaisin sekä muina päivinä, paitsi keskiviikkoisin ja torstaisin kulkee tavallinen höyrylaiva Lahdesta Padasjoen kautta aamuisin klo 3; jotta ehtisi siihen laivaan, on lähdettävä matkaan iltajunalla Helsingistä ja joutuu n. 6-7 maissa aamulla Padasjoelle. Paikalliselta laivalaiturilta on 13 virstaa Leponiin. Jos kirjoitat tarkan saapumispäivän, niin sinua on hevoskyyti vastassa. Olet tervetullut. Sinun P.E. S-d.”
Toisessa kortissa kerrotaan, että höyrylaiva Päijänteen kulkuaikataulu onkin muuttunut ja Svinhufvud kehoittaakin Timgreniä saapumaan perjantaiaamuna höyrylaiva Aallottarella.
Kolmannessa kortissa taasen kirjoitetaan, että Lahdesta ylöspäin Padasjoen kautta lähtee höyrylaiva Heinola lauantaisin, sunnuntaisin höyrylaiva Aallotar ja maanantaisin höyrylaiva Päijänne ja kaikilla lähtöajat ovat klo 2-3 aamulla Lahdesta. Ja kun ei ole varmuutta koska Timgren saapuu Padasjoelle, annetaan hänelle ohjeet saapua hevoskyydin sijaan soutuveneellä Heikkilään, josta saisi hevoskyydin Leponiin.
Kaukelassa nuorena
Nuorena miehenä P.E. Svinhufvud vietti aikaansa Leponin kartanossa ollessaan auskultoimassa laamanni Gustaf Svinhufvudin alaisena. Siellä presidentti tapasi myös puolisonsa Ellenin, joka niin ikään vietti kesiään Leponissa, sillä Gustaf oli Ellenin isoisä. Ellen oli omaa sukua Timgren, joten ehiöpostikorttien vastaanottaja G.O. Timgren saattoi olla hänen sukulaisiaan.
Ellenin äiti Alma Sofia Timgren oli omaa sukua Svinhufvud, Leponin kartanossa asuneen laamani Gustav Svinhufvudin tytär. Pehr Edvind oli Ellenille oli kaukaista sukua, tämän kolmas serkku.