Maakeskessä Päijätlahden tilan pelloilla kasvaa tänä kesänä sokerijuurikasta – ensimmäistä kertaa 17 vuoteen. Päijätlahden tilalla on viime vuosina viljelty lähinnä perinteisiä viljakasveja ja ohessa vähän perunaa, mansikoita ja tarhahernettä.
– Viileetä on ollut ja vähän hitaasti tuntui kuivuvan pellot, tuumasi Antti Syrjä kevään keleistä.
– Peruna istutettiin ensimmäisellä lämpimällä jaksolla ja kylmästä säästä huolimatta se on ehtinyt jo taimelle. Toiveissa on saada juhannukseksi uutta perunaa.
Sokerijuurikassato valmistuu syyskuussa. Sillä on nyt taas kysyntää ja hinta nousussa. Suomen jurtit päätyvät kaikki maan ainoalle sokeritehtaalle Säkylään. Padasjoella on kahdella muullakin tilalla kasvamassa kotimaisen sokerin raaka-ainetta.
– Hankin viime syksynä kylvö- ja nostokoneet yhteisomistuksessa muiden viljelijöiden kanssa.
Kylvökoneesta maahan menee 12 riviä sokerijuurikkaan siemeniä kerralla: riviväli on 50 cm ja taimiväli 21. Kylvökoneen perässä kävelee yksi mies jälkeä tarkistamassa. Myöhemmin juurikaspellot ruiskutetaan pariin kertaan, mahdollista on myös tarvittaessa harata välit koneellisesti. Harventamiseen ei ole tarvetta.
Tuore agrologi
Antti Syrjä on juuri valmistunut agrologiksi Mustialasta. Kotitilalla tehdään parhaillaan sukupolvenvaihdosta ja tarkoitus on, että isä-Petri luopuu tilanpidosta vuodenvaihteessa. Tila on ollut suvun viljelyksessä vuodesta 1742.
– Parasta opiskelussa oli se, että sai uusia, samanhenkisiä kavereita. Pohjatieto oli jo ennestään, kun on ollut mukana töissä pienestä pitäen, sanoo Syrjä.
– Täällä on hyvät maalajit viljelyä ajatellen. Erikoiskasvit viihtyy hietamailla.
Maahenkisiä ovat myös velipojat: Eetu opiskelee hänkin agrologiksi ja Lauri on juuri palannut Yhdysvalloista opiskeltuaan vuoden kansainvälistä alan tutkintoa yliopistossa. Nuorin veljeksistä, Mikko, saa pian peruskoulun päätökseen.
Nuori isäntä tekee viljelyn lisäksi lumenaurauksia, metsätöitä ja polttopuita.
– Maanviljelyn kannattavuus voisi olla parempikin, mutta eiköhän tällä elannon saa. Ruokaa kuitenkin tarvitaan jatkossakin.