Seurakuntakoti on käyttökiellossa ja Pappila myynnissä. Kiinteistöillassa 18.3. käytiin läpi vaihtoehtoja tilakysymysten ratkaisemiseksi, mielipiteensä voi antaa myös kyselyssä 8.4. mennessä.
– Padasjokelaisten huoli on kuultu, siksi tämä ilta on haluttu järjestää, kertoi kappalainen Kristian Saarnio, joka tilaisuuden aluksi onnitteli kukkasten kera Padasjoen uutta kunnanjohtajaa.
Juha Rehula totesi kiitospuheessaan olevansa ”vähintään kolmen vuoden moodissa”, jonka tarkoituksena on viedä Padasjoki kuntana seuraavalle tasolle.
– Kaikkinainen toimeliaisuus kunnanrajojen sisäpuolella vie Padasjokea eteenpäin.
Kirkkoherra Timo Huttunen kiteytti tärkeimmän viestinsä lauseeseen: ”Seurakunta pyrkii mahdollisimman hyvin pitämään huolta seurakunnasta.”
– Edellytys tietysti on, että seurakunnassa ylipäänsä on ihmisiä, jotka yhdessä muodostavat yhteisön.
Väestökehityksestä oli melkoisia madonlukuja:
– Se, että syntyvyys on romahtanut ja syntyneistä yhä pienempi osa kastetaan, näkyy seurakuntien tilastoissa. Padasjoella vaikuttaa lisäksi esikoislestadiolaisten irtaantuminen luterilaisesta kirkosta.
Kuhmoisissa, Kärkölässä ja Padasjoella 70-vuotiaat ovat suurin ikäluokka.
– Padasjoen kirkossa on surullinen näky: kastepuu, jossa ei ole yhtään lintua. Myöskään Kärkölässä ei ole kastettu tänä vuonna vielä yhtään lasta, kun taas Kuhmoisissa on jo kolme.
Jäsenkato –15 %
Talouspäällikkö Paula Hukkasen esitykseensä kokoamat tilastot eivät yhtään enempää mieltä lämmittäneet. Seurakunnan kokonaisväkiluku on alentunut seitsemän yhteisen vuoden aikana 15,2 % 22 000:een. Padasjoella hävikki on 528 henkeä (21,1 %), mikä on asukaslukuun suhteutettuna suurin jäsenkatomäärä Hollolan seurakunnassa.
Padasjoen kappeliseurakunnan 95 000 euron vuosikuluista 69 000 menee henkilöstöön. Paljon on myös yhteisen työalan työntekijöitä, jotka toimivat osittain myös meillä. Kiinteistöistä eniten rahaa vie hautausmaa, hyvinä kakkosina kirkko ja seurakuntakoti, kolmantena Särsjärven leirikeskus. Rahaa tuo ennen kaikkea puunmyynti, jonkin verran myös tilavuokrat. Puunmyyntitulot ovat 400 000 euroa vuosina 2017–23. Varallisuutta on 200 000 euron investointivaraus, joka on tehty jo oman seurakunnan aikana.
Srk-koti ei ole pelastettavissa
Se selkeä hyöty tilaisuudesta ainakin oli, että kaikille selvisi viimeistään nyt seurakuntakodin tilanne. Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokolla oli lyödä seinälle sellaista dataa, joka osoitti valitettavan vakuuttavasti, ettei rakennus ole korjattavissa.
Kosteuskartoituksia aiemmassa elämässään tehnyt Kokko kertoi ensin, että käyttöasteet Padasjoen seurakuntatilojen 3209 neliöillä ovat rankasti alle tavoitteen: varauksia oli viime vuonna 700. Kärjessä on Olkkari, 171 varausta, ja toisena on kirkko, 113.
– Kirkkohallituksen asettama tavoite on 15–35 %.
Seurakuntakodin tutkimukset alkoivat, kun talon asunnot oli alun perin tarkoitus muuntaa kappeliseurakunnan toimistotiloiksi.
– Seurakuntakoti on tehty vuonna 1966 silloisten rakennusmääräysten ja laatuvaatimusten mukaisesti, korosti Kokko.
– 60–80-lukujen rakenneratkaisut olivat seurausta energiakriisistä. Tuon ajan rakennuksia on yritetty korjata mm. Lahdessa, mutta joka kerta on havaittu, ettei korjaus auta ja muutaman vuoden päästä on päädytty purkuun.
Kosteusrasitetta on tullut sekä sisältä että ulkoa. Kattavassa esityksessään Kokko kävi yksityiskohtaisesti läpi rakennuksen lukuisat ongelmakohdat, eikä sen jälkeen ole enää epäilyksen sijaa, etteikö rakennus olisi korjauskelvoton. Lähes kaikissa rakenneavauksissa on viitteitä vaurioista, riskirakenteita on useita erilaisia, tuuletusraot puuttuvat…
Sisäilmanäytteistä paljastui terveyttä uhkaavia mikrobeja. Huolestuttavin oli aulan Chaetomium-löytö, sillä mikrobi on karsinogeeninen eli aiheuttaa syöpää.
Ongelmakohteita on muuallakin; kirkon kellari on ylipaineistettu, jottei ilma ohjaudu salin puolelle.
Seurakunta omistaa Padasjoesta 395 hehtaaria, esimerkiksi Pappila-niminen kiinteistö käsittää 12 eri maa-aluetta ympäri kuntaa. Mustanlahdenkärjen ranta-asemakaava on hiljattain hyväksyttykunnanhallituksessa: siellä on nostettu rakennusoikeutta 150 neliöstä 250 neliöön.
– Sillä tavoitellaan parempaa hintaa, mikäli myyntiin päädytään.
Yläjärvellä on muutama rakennuspaikka, Kirkkolammin aluetta ei ole vielä kaavoitettu. Kokko näkee ne kehityskohteina, samoin kuin Hirtniementien pään Huovarin saaressa. Potentiaalia on etenkin Päijänteen rantatonteissa.
– Jos ajatellaan keskustan kehittämistä, niin seurakuntakodin kiinteistö olisi todella houkutteleva alue keskellä taajamaa, järven ja joen rannalla. Tänään oli pari kiinteistökehittäjää käymässä ja he lupasivat miettiä, millaista kuviota siihen pystyisi rakentamaan.
Akaalla kaavaillaan 50 neliön minitaloja puolen hehtaarin alueelle 14, keskelle tulee yhteinen kokoontumis- ja harrastetila.
– Seurakuntakodin maa-alue on kaksi hehtaaria, aika monta pientaloa saisi.
Kunnanjohtaja näkisi enemmän kuin mielellään maan jalostamisen asuinalueiksi. Ensin pitää kuitenkin olla tieto siitä, mitä halutaan.
– Voi kun nähtäiskin rakennustyömaa tässä kirkonkylällä! Sillä olisi muutakin kuin symbolinen merkitys.
Rehula tarjosi kättä puolitiehen yhteistyölle seurakunnan kanssa.
Yleisöpuheenvuoroissa kyseltiin, miksei Pappila, joka on hyväkuntoinen rakennus hienolla paikalla, kävisi myös seurakuntakodista. Tai tyhjillään oleva Pappilan navetta.
Yhtään ostotarjousta ei vielä ole Pappilasta tehty.
Osa oli uudisrakennuksen kannalla. Esitettiin myös toive siitä, että seurakunnan Padasjoella oleva omaisuus käytettäisiin padasjokelaisten hyväksi. Seurakunnan sirpaloitunut metsämaa on talouskäyttöön hieman hankala, mutta puuston arvo on luokkaa 1,5 miljoonaa. Myös tonteissa on kiinni miljoonaomaisuus.
Kolme kysymystä
Seurakunta haluaa nyt käyttäjien kommentteja kiinteistöistä. Nettikyselyyn voi vastata 8.4. mennessä Hollolan seurakunnan sivuilla, halutessaan voi vastaukset kirjata paperille ja toimittaa ne Pappilan postilaatikkoon.
Kysymykset kuuluvat seuraavasti: Millaiset kirkon tai kirkkotilan haluat? Mitä tiloja seurakunta mielestäsi tarvitsee? Mitä muuta haluat sanoa seurakunnan kiinteistöihin liittyen?