Pekka Särkiö puhui ajankohtaista turvallisuusasiaa Olkkarilla 6.2. Iitin kirkkoherrana tällä hetkellä työskentelevä Särkiö siirtyy maaliskuun alussa Lahden seurakuntien palvelukseen, kirkkoherran sijaiseksi; siellä hän oli 11 vuotta ennen valintaansa kenttäpiispaksi.
– Näinä päivinä on julkisuudessa osana presidentinvaalikamppailua paljon puhuttu reservistä ja siitä eroamisesta. Viime vuonna noin 1650 erosi reservistä siirtyäkseen siviilipalvelukseen Helmikuun alussa jo 600 on siirtynyt pois reservistä, kertoi Särkiö.
– Se ei vielä Suomen puolustuskykyä hetkauta, kun meillä on reservissä melkein 900 000, mutta antaa signaalin, että näistä tehtävistä voidaan kovan paikan uhatessa siirtyä syrjään.
20 000 varusmiestä suorittaa vuosittain palveluksen ja tuhat naista vapaaehtoisesti.
– Varustus ja koulutus ovat keskeisiä asioita, mutta kolmas elementti vaikuttaa voimakkaimmin: se on tahto.
Särkiö on huolissaan suomalaisten maanpuolustustahdon ja fyysisen kunnon heikkenemisestä.
Suomessa maanpuolustustahto on toistaiseksi mitatusti Euroopan korkeimpia. Yli kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeänä Puolustusvoimien työtä ja on valmis jopa asein puolustamaan kotimaataan. Armeijaa käymättömien määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, 65 % ikäluokasta suorittaa nykyisin varusmiespalveluksen.
– Siitä, kun itse suoritin varusmiespalveluksen 80-luvun alussa, varusmiesten keskipaino on kasvanut 10 kilolla ja Cooperin keskitulos on alentunut 400 metriä. Jos tämä kehitys jatkuu, se näkyy myös siinä kohtaa, kun tämän joukon pitäisi astua työelämään.
Sota on Venäjän keinovalikoimassa
– Pitkään uskottiin, että sotien aika Euroopassa on ohi ja myöskin että Venäjä on demokratian tiellä, mutta toisin kävi. Jotkut sitä ennakoivat jo Georgian sodasta vuonna 2008 lähtien; ulkovallat eivät siihen juuri reagoineet. Sitten tapahtui Krimin miehitys 2014.
Venäjän tiedotusvälineet ovat valtion hallinnassa ja laajalle yleisölle on Ukrainan hyökkäyssotaa perusteltu puolustautumisena lännen uhkaa vastaan. Venäjä tavoittelee suurvalta-asemaa. Sen sotamateriaali ei ole loppumassa, vaikka laatu onkin kärsinyt. Sodan jatkuminen on Putinin intressissä.
– Kun rauha jossain vaiheessa tulee, se voikin olla vain tauko, jonka aikana Venäjä valmistautuu seuraavaan vaiheeseen. Siksi olisi tärkeää, että länsi pysyy yhtenäisenä ja antaa riittävän tuen Ukrainalle, joka sotii läntisten arvojen ja Euroopan puolesta.
Särkiö arvioi, että Ukrainan sota jatkuu vielä pitkään. Riskeinä hän näki lännen väsymisen Ukrainan avustamiseen sekä USA:n vetäytymisen avustamisesta.
Venäjän hybridivaikuttaminen pyrkii ristiriitojen ja epäluottamuksen syntyyn. Se myös käyttää hyväksi läntisiä arvoja, jolloin niistä tulee turvallisuusriski: välineellistetyn maahantulon pakolaisia on vaikea käännyttää rajalta.
– Vakavin uhka on maan sisäinen jakautuminen. Marsalkka Mannerheim totesi aikanaan, että sisäinen eripura haavoittaa lujemmin kuin vihollisen miekka.
Poikkeusaikoina tarvitaan poikkeuksellisen paljon toivoa ja yhtenäisyyttä.
– Venäjä on eurooppalaisittain jäämässä hylkiövaltion asemaan, yksinvaltaisuuden ja ihmisoikeusloukkausten takia, mutta sillä on kasvava joukko samanmielisiä liittolaisia.
Liittouma tuo turvaa
Suomi ei ole yksin, vaan osa läntistä liittoumaa. Jos yhteen Nato-maahan hyökätään, muut tulevat avuksi.
– Suomi tuo merkittävän lisän Naton puolustukseen. Meillä on hyvin varustettu asevelvollisuusarmeija ja 1340 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä on puolet Naton ja Venäjän rajasta. Jos Naton asema heikkenisi, on edelleen kahdenvälisiä puolustusyhteistyötahoja. Meillä on vuodesta 1956 kokemusta kansainvälisestä kriisienhallinnasta.
Joukkoyksiköissä on sotilaspappeja ja diakoneja, joiden tehtävänä on perinteisen sielunhoidon lisäksi tukea taistelijan mieltä ja toimintakykyä.
Särkiö otti esille termin kokonaisturvallisuus, joka tarkoittaa yhteiskunnan kykyä jatkaa yhteiselle elämälle välttämättömiä toimia kaikissa oloissa. Siihen kuuluu huoltovarmuus, joukkoliikenne, maksuliikenne, sisäinen turvallisuus ja järjestys, pelastustoimi, terveydenhuolto ja viestintä. Kansalaisilla on lisäksi velvollisuus pitää yllä omatoimisuutta ja varautumistaan.
– Tässä maallistuneessa ajassa ei oteta huomioon, mikä vaikutus on lujalla luottamuksella johdatukseen. Uskolla on tärkeä merkitys henkisessä kriisinkestävyydessä.
Yhteiskunnan elinvoimaa uhkaa syntyvyyden romahtaminen historian alimmalle tasolle. Lapsia syntyy naista kohti keskimäärin 1,27, kun kestävä taso olisi 2,1. Samaan aikaan yli 65–vuotiaiden osuus väestöstä on maailman kolmanneksi korkein. Epäsuhta huoltosuhteessa uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja eläkejärjestelmää. Valtion syvenevä velkaantuminen on seurausta juurikin ikävinoumasta.
Kaikkein suurin uhka sivilisaatiolle on kuitenkin ilmastonmuutos ja luontokato.
Särkiö listasi arvoja, jotka kannattelevat yhteistä elämää: tulevaisuuden kannalta tärkeää on yhteiseen hyvään sitoutuminen, kestävä talous, lähimmäisyys ja ihmisarvon antaminen kaikille, luonnon arvostaminen ja sitä kautta kestävät elintavat, yhtenäisyyden vaaliminen sekä lapsiperheiden ja nuorten tukeminen. Raittiit elämäntavat ja fyysinen kunto ehkäisevät kansansairauksia.