Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi toi mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia ★

Meille kaikille ihmisille ovat terveydenhuollon ja sairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen palvelut tärkeitä – asuinpaikastamme riippumatta. Kun eri ikäisiltä kuntalaisilta kysyy, mitkä palvelut sinä koet tärkeimmiksi, ovat nämä palvelut kärkipäässä. Ei olekaan sattuma, että juuri näitä palveluita usein kuullaan kutsuttavaksi peruspalveluiksi. Aikaisemmasta poiketen on kuntien sijaan näiden palveluiden järjestäjänä nyt maakuntamme hyvinvointialue.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on nyt takana. Vuoden 2023 aikana on saatu kokemusta uuden, koko maakuntamme yhteisten sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä yli 230 000 päijäthämäläiselle. Valtakunnallisen sote-uudistuksen jälkeen tilanne on uusi, vaikka itse palveluiden tuottajat; terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä pelastuspalvelujen henkilökunta ovat oman alansa kokeneita ammattilaisia.

Palveluiden järjestäjille eli hyvinvointialueille on koko Suomessa heitetty iso haaste. Valtakunnallisen rahoituksen pienentyessä olisi onnistuttava paremmin palveluiden tuottamisessa. Onko se ylipäätään mahdollista?

Oman kokemukseni mukaan hyvinvointialueemme valtuutetut ovat erittäin sitoutuneita tärkeään tehtäväänsä. Yhdessä yritämme löytää ratkaisuja myös viimeisimpään taloushaasteeseen. Tilanne osaltaan vaikeutuu, kun maan hallitus leikkaa raskaiden korona­vuosien jälkeen jopa 1,5 miljardilla hyvinvointialueiden rahoitusta. Lisäksi syntyneen alijäämän kattamiselle on liian tiukka aikataulu. Vaarana on, että ahtaalle joutuvilla hyvinvointialueilla joudutaan toimintojen supistuksiin, vaikka jo nyt tuotamme palveluita joustavasti ja kustannustehokkaasti, verrataanpa meitä sitten mihin tahansa muuhun Suomeen. Eikä asiantuntijoidemme mukaan toimintamme ole talouden näkökulmasta heikolla pohjalla, sillä ilman tiukkaa kattamisvelvoitetta tulot ja menot ovat muutaman vuoden tarkastelujaksolla varsin hyvässä tasapainossa.

Valtuutettumme ovat sitoutuneet strategiassamme siihen, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on sote-palveluiden osalta palvelupiste. Tämä on hyvä alku, sillä tärkeintä on, että me kaikki voimme saada palveluita, läheltä tai hieman kauempaa, sen mukaan kuinka paljon palveluita tarvitsemme tai kuinka vaativista palveluista on kyse. Myös erilaiset digi-palvelut ovat tätä päivää ja tulevaa. Niistä hyötyvät erityisesti palveluita käyttävät, mutta myös he jotka näitä palveluita eivät osaa käyttää, sillä digipalvelut vähentävät jonoja monissa perinteisissä asiakaspalvelupisteissä.

Lopuksi vaan ei vähäisemmäksi: On äärimmäisen tärkeää panostaa osaavaan ja motivoituneeseen sote- ja pelastusalan henkilökuntaan. Kilpailu alan osaajista on maassamme kova. Meillä Päijät-Hämeessä on palveluita tuottamassa yli 8 000 eri alojen koulutettua ammattilaista. Työpaine on kova. On kuunneltava herkällä korvalla henkilöstön kokemuksia heidän omasta työstään. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta on hyvä tae myös sille, että palveluiden laadusta ja saatavuudesta voi olla tyytyväisiä niin asiakkaat kuin henkilökuntakin.