Politiikan viikon kohokohtana oli kansanedustajavierailu Pappilanmäen koululla. Hilkka Kemppi toi ylimmän valtiovallan terveisiä Padasjoelle ja vastaili samalla padasjokelaisnuorten kysymyksiin.
– Ulkopolitiikka on tämänhetkinen ydinkysymys. Kun viisi vuotta sitten aloitin eduskunnassa, ei se ollut mitenkään erityisesti esillä. Kaikki muuttui kertaheitolla, kun naapurimaamme Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kemppi istui tuolloin ulkoasiainvaliokunnassa ja pääsi perehtymään syvällisesti tilanteeseen. Hänelle oli heti selvää, että Suomen pitää ottaa aktiivinen rooli sodan vastustamisessa ja asettua tukemaan Ukrainaa. Sodan yhä jatkuessa Ukraina on saanut nostettua puolustuskykyään.
Asikkalalaisen kansainvälisin elämänvaihe oli ennen kansanedustajan uraa, kun hän kävi vapaaehtoistöissä Nepalissa ja Meksikossa.
– Koko viime kauden olin Euroopan neuvoston jäsen. Viisi viikkoa vuodesta istuin Strasburgissa ja pyrin vaikuttamaan mm. naisten oikeuksiin ja ruoan hintaan.
Yksi lukiolaiskysymys koski nuorten jengiytymistä Ruotsissa ja sitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä toisin, ettei tilanne kärjisty meillä yhtä pahaksi. Tukholmassa jo 13-vuotiaat kulkevat aseen kanssa kadulla ja harva se päivä puhkeaa levottomuuksia.
– Tapasin hiljattain ruotsalaiskollegan ja tietysti kysyin tästä jengiväkivallasta. Taustalla on ennen kaikkea nuorten miesten osattomuutta. He kokevat, etteivät saa tukea kotoa tai koulusta, heillä ei ole harrastuksia. Jengien kautta he lähtevät hakemaan oman käden oikeutta. Ruotsalaiskollega kertoi, että jengiytymisen taustalla on lähipalvelujen heikentäminen: kouluja on suljettu, koulumatkat pidentyneet ja terveyskeskusten alasajon myötä mielenterveyspalvelut on kaikonneet kauemmas.
Poliisien läsnäolo pitäisi palauttaa myös Suomen arkeen.
Lait ja raha työlistan kärjessä
Poliitikon työstä kysyttiin myös. Eduskunnalla on Kempin mukaan kaksi keskeistä työtä: säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Ei ole yhdentekevää, mihin yli 80 miljardia euroa käytetään.
– Tärkeätä on myös kansan kohtaaminen ja palautteen saaminen.
Kemppi kertoo jouluna havahtuneensa siihen, että hänellä on ensimmäinen lomaviikko koko vuonna. Päivät saattavat venähtää pitkiksi:
– Normaalisti herään kuudelta, ajan Lahteen, hyppään siellä junaan ja olen kahdeksan aikaan Helsingissä. Aamupäivällä on valiokuntatyöskentelyä, eikä voi tietää, kauanko se kestää. Yleensä 4-5 tuntia. Sitten tulee vaihdos, hypätään toiseen valiokuntaan. Joskus ehtii syödä lounaan, joskus ei.
Iltapäivän valiokuntatyön päättää kellonsoitto, joka kertoo täysistunnon alkavan. Joillakin kansanedustajilla on vain yksi valiokuntapaikka, joillakin ei yhtään. Täysistuntoja on tiistaista perjantaihin.
– Puheenvuorot on rajattu viisiminuuttisiksi. Kun puheet on pidetty, äänestetään. Joulukuussa istuttiin pisimmillään kahteen asti yöllä; eihän siellä kukaan voi koko aikaa olla yhtäjaksoisesti, vaan välillä on pakko käydä syömässä ja työhuoneessa vastailemassa soittopyyntöihin ja sähköposteihin. Koneelta katsotaan, koska se oma vuoro tulee.
Tammi- ja heinäkuussa ei ole istuntoja, joten kansanedustajien aikataulu on vapaampi.
Maanantai on maakuntapäivä. Kempin vaalipiiri ulottuu Hartolasta Padasjoelle ja Hämeenlinnasta Ypäjälle asti:
– Käyn kunnissa tapamaassa kunnanjohtoa, yrittäjiä, nuorisovaltuustoja.
Kuntastrategiaa juuri miettineet padasjokelaiset ottivat esiin riittämättömät bussiyhteydet Lahteen. Liikennevaliokunnassa oleva Kemppi tiedostaa ongelman, joka vaivaa etenkin pieniä maalaiskuntia: väkeä on vähän ja etäisyydet suuria.
– Busseja ei mene, koska kulkijoita on niin vähän, ettei vuoro kannata. Ihmisillä on kovin erilaiset aikataulut. Tiedän itse entisenä kuntapäättäjänä, että liikennepolitiikka on tosi vaikeaa. Kannustan teitä kaikkia pitämään asiaa esillä.
Kemppi uskoo, että tulevaisuudessa vuoroja ajetaan entistä enemmän pikkubusseilla ja kutsuperiaatteella, myös kimppakyytijärjestelmää hyödynnetään eriaikaisiin matkustustarpeisiin.
Valtion velkaantumista ei ainakaan vielä ole saatu pysäytettyä. Kempin mukaan 13 % valtionrahoituksesta perustuu velanotolle.