Kasiniemessä kaivetaan ensi kesänäkin kivikautisella asuinpaikalla. Yleisöllä on myös tuolloin mahdollisuus liittyä mukaan ilman aiempaa kokemusta arkeologiasta.
Wellamo-opisto on jo kahtena vuonna järjestänyt arkeologisia yleisökaivauksia kivikautisella Kyynäröjärvenkankaan asuinpaikalla Kasiniemessä.
Kyynäröjärven ja Vehkajärven välisellä kannaksella sijaitseva paikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan: muinaiset asukkaat ovat jättäneet monenlaista esineistöä kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti.
Asuinpaikka löydettiin alun perin vuonna 2003 Padasjoen kunnan inventoinnissa.
Vehkajärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön, mutta on bifurkatiivisten Lummenneen ja Vesijako-järven kautta yhteydessä myös Kymijoen vesistöön. Vehkajärveltä on kulkenut Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöjen välinen vanha vesireitti.
Kaivaustutkimukset aloitettiin yleisökurssina kesällä 2022 ja tutkimuksia jatkettiin viime kesänä. Matalasta rantavedestäkin löytyi jonkin verran kvartsi-iskoksia ja -ytimiä.
Padasjokelainen Tiina Kaivolainen oli kaivauksilla myös edeltävänä vuonna:
– Rupesi kiinnostamaan, mitä täältä vielä löytyykään, kun viimeksi oli niin pieni se alue. Tähän tulee sama hulluus kuin sienestämisessä tai marjastamisessa: vaikka selkä tai polvet olisi kuinka kipeät, aina ajattelee että ihan vähän vielä. Ei malttaisi jättää kesken. Ja kiinnostus historiaa kohtaan on kasvanut, kun on kirjaimellisesti päässyt sitä koskettamaan.
(Lue lisää viime kesän kaivauksista 7.9.2023 julkaistussa lehdessä)
Kvartsilöydöksiä
Eniten Kyynäröjärvenkankaalta on löytynyt saviastian palasia, yhteensä 917 palaa. Arkeologien mukaan rannasta löydettiin myös nuorakeramiikkaa sekä Pöljän ja Sarsan keramiikkaa: nuora- ja Pöljän keramiikka ajoittuvat kampakeramiikan jälkeiseen aikaan 2000–luvulle eaa, Sarsan puolestaan pronssikaudelle. Lähin rautakauden löytöpaikka on Vesijaolla 13 kilometrin päässä kaivauspaikalta.
Kaivausalueelta löytyi 10 kvartsikaavinta sekä kvartsipurasin ja -terä. Lisäksi maasta paljastui yksi liuske-esineen fragmentti, pii- ja sertti-iskoksia sekä piistä valmistetut nuolenkärki ja kaksi kaavinta.
Luita löydettiin molempina vuosina runsaasti, niistä on tunnistettu hirvi ja hauki. Toistaiseksi paikalta ei ole löytynyt kiinteitä rakenteita.
Kesälle 2024 on suunnitteilla myös sukellustutkimuksia. Tarkoitus on selvittää, onko järvessä säilynyt esimerkiksi liistekatiskan osia tai ruuhia.