Padasjoen alueelta ei ole kolmen viime vuoden aikana arvioitu hirvivahinkoja ollenkaan.
– Ainakaan kovin suurta ongelmaa metsissä hirvivahingot eivät aiheuta, toteaa projektipäällikkö, hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Metsäkeskuksesta.
– Vahinkoja tietenkin on jonkin verran, maanomistajat eivät vain ole niitä ilmoittaneet.
Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille noin miljoonalla eurolla tänäkin vuonna. Suomen Metsäkeskus alkaa maksaa korvauksia metsänomistajille maalis-huhtikuun aikana.
Metsänomistajat ilmoittivat viime vuonna hirvieläinten aiheuttamista vahingoista hieman edellisvuotta vähemmän. Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Päijät-Hämeessä hirvivahinkokorvauksia maksetaan Hartolaan, Heinolaan, Hollolaan, Kärkölään, Orimattilaan ja Sysmään yhteensä 26 146 euroa.
Hirvikannan muutokset, ravinnon saatavuus, kasvupaikan tuottavuus ja puulajikoostumus vaikuttavat vahinkojen syntymiseen. Myös lumen määrällä on vaikutusta.
– Jos lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet pysähtyvät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon. Hirvet voivat vierailla vuosittain toistuvasti luontaisilla talvehtimisalueilla, joilla ruokaa on tarjolla ja lumiolosuhteet ovat hirville suotuisat, tietää Viinanen.
Korvaukset koostuvat kasvu- ja laatutappiokorvauksista sekä uudelleen- ja täydennysviljelykustannuksista. Lisäksi metsänomistajille korvataan Metsäkeskuksen hirvivahinkoarvioinnin kuluja. Korvausvarat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.
Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puiden taimivaiheessa lehtiä, neulasia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua. Harvennusmetsissä hirvet jäytävät toisinaan kuusen, männyn ja esimerkiksi haapojen kuorta, aiheuttaen tyvitukkiin laatuvaurion ja mahdollisesti lahovian.
Kevät parasta tarkistusaikaa
Vesakkoinen taimikko tai tiheä varttuneempi puusto antaa hirville suojaa, ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen. Taimikoiden kunto on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa.
– Paras ajankohta on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä. Metsänomistajat vuokraavat usein maitaan paikalliselle metsästysseuralle, jolla on mahdollisuus vaikuttaa hirvivahinkojen syntymiseen metsästyksellä.
Metsänomistajat voivat ilmoittaa hirvieläinvahingoista Metsäkeskukseen ja pyytää vahinkojen arviointia maastossa. Hirvieläinvahinkoilmoituksen voi tehdä lomakkeella.