Eeva-Maria Tidenberg piti esitelmän lajihavaintojen taltioinnista ennen Luonnonystävien kokouksen alkamista lauantaina 11.4. Kotiseututalolla. Kansalaisten vapaaehtoistyö on merkittävällä tavalla tutkimuksen ja suojelun tukena.
Miksi lajitieto on tärkeää saada talteen? Paperilla tai muistin varassa tiedot eivät ole käytettävissä, eikä myöskään muutosten seuranta onnistu. Lajitieto luo pohjan päätöksenteolle ja suojelulle.
– Havaintoja kannattaa tehdä ja niitä kannattaa myös kirjata, painotti vastaavan luennon piirissä pitänyt Tidenberg.
– Ylipäänsä on tärkeää, että luonnon monimuotoisuutta tunnetaan. Tutkimuksen kannalta on oleellista, että havainnoista kertyy pitkiä aikasarjoja. Lajitieto antaa pohjaa luontoa koskevalle päätöksenteolle.
Luonnontila.fi–sivustolle on koottu paljon indikaattoritietoa Suomen eri lajiryhmistä ja elinympäristöistä yli 40 vuoden ajalta. Se on ympäristöalan tutkimuslaitosten ja viranomaistahojen yhdessä ylläpitämä luonnon monimuotoisuuden tilan tiedonvälitysjärjestelmä.
Osa lajeista tunnetaan hyvin, kuten linnut. Toisaalta selkärangattomissa on paljon huonosti tunnettuja.
– On ollut ilahduttavia ponnistuksia, esimerkiksi sienien levinneisyys ja yleisyys ei ollut mitenkään kattavasti tunnettu kunnes tuli Sieniatlas–hanke, jonka koulutus lisäsi tietoisuutta ja harrastajien määrää.
Laji.fi-portaalissa 60 milj. havaintoa
Suomen Lajitietokeskus on Luonnontieteellisen museon ylläpitämä palvelu. Laji.fi–portaalissa on iso tietovaranto ja lukuisia eri aineistoja monilta tahoilta.
– Voi käydä katsomassa vaikka kokoelmanäytteitä eri museoista, seurantahankkeista ja konsulttienkin aineistoja. Lisäksi viranomaisportaalin kautta käyttöoikeudet saaneet näkevät luonnonsuojelullisista syistä salatut tai karkeistetutkin tiedot. Joka vuosi tehdään suuri määrä erilaisia luontoselvityksiä, ja tieto on päätynyt vain tilaajalle, mutta nyt on ilahduttavasti näitäkin käytettävissä.
Lajit.fi:ssä on melkein 60 miljoonaa lajihavaintoa yli 130 000 eri lajista. Avoimeen lomakkeeseen voi kuka tahansa kirjautumatta kertoa havainnostaan, liittää kuvia ja pyytää määritysapua. Portaalista voi jokainen käydä katsomassa vaikkapa Padasjoelta tehtyjä havaintoja rajaamalla alueen. Kaavoituksen yhteydessä konsultit käyvät katsomassa selvitysalueen lajistohavainnot ja tekevät usein vielä tarkentavan tietopyynnön.
Lajisivuston tietoja hyödynnetään myös, kun EU-maana Suomi kuuden vuoden välein raportoi luontodirektiivin lajeista ja siitä, millainen suojelutilanne on.
Kansalaistiedehankkeissa on saatu runsaasti vapaaehtoisia mukaan seuraamaan mm. lepakoiden elämää. Pilottihankkeessa kerättiin ääniaineistoa yhtenä yönä kuukaudessa touko–lokakuussa pienillä passiivitallentimilla. Myös lepakoiden talvehtimispaikoista on seurantatiedostoja vuodesta 2008.
Meneillään on lisäksi luontoon kannustavia haasteita kuten ”100 lajia vuodessa”.