Vanhus- ja vammaisneuvosto piti avoimen kokouksen Maakeskessä tiistaina 14.4.
Neuvoston esittäydyttyä kuultiin Maakesken kylän turvallisuussuunnitelmasta. Antti Räsänen muistutti, että varautuminen on jokaisen ihmisen omalla vastuulla ja että netissä on hyviä ohjeita pahan päivän varalle.
– Monesti poikkeuksellinen tilanne on ennustettavissa. On hyvä katsoa valmiiksi radio, kynttilöitä, tulitikkuja, kannellinen ämpäri ja pitää kotona pullotettua vettä, joka säilyy pitkään.
Kylätalo Rientola toimisi isomman kriisin tullen kohtauspaikkana, jossa voidaan ruokkia ja majoittaa isokin joukko.
– Maaseudulla kaiken kaikkiaan selvitään paljon paremmin kuin taajamissa. Yhteisöllisyyskin on ihan eri tasolla kuin isommilla paikkakunnilla.
Kokonaisturvallisuuden lautakunnassa Hyvinvointialueella istuva Mira Vilkman toi esille, että viime kokouksessa aiheena oli juurikin kriisinkestävyys. Ikkunoiden ääreltä kannattaa pysyä poissa:
– Jos pommi oikeasti räjähtää, on vain vähän aikaa, ei siinä vaiheessa lähdetä enää mihinkään suojiin. Suurin uhka tänä päivänä kohdistuu tietoverkkoon.
Uusi esite juuri ilmestynyt
Tiedottaminen on yksi neuvoston tämänvuotisista painopisteistä. Hyvinvointijohtaja Pauliina Koskela esitteli uunituoreen esitteen vanhus- ja vammaisneuvostosta. Alkuvuodesta on julkaistu Ikääntyneet–sivusto Padasjoen kunnan sivuille. Sivuille on koottu kattavasti kunnat palvelut ikääntyneille: maksuttomat liikuntaryhmät ja Seniorisali, kunnan sisäiset asiointilinjat, avoin päivätoiminta ja kirjaston digineuvonta sekä ryhmätilaisuudet.
Yleisöstä toivottiin paperista tiedotetta asiointilinjoista ja muistakin palveluista kylien ilmoitustauluille.
Hyvinvointi-ilta ensi viikolla
Ensi keskiviikkona 22.4. on neuvoston järjestämä Hyvinvointi-ilta Kotiseututalolla. Padasjoen oma lääkäri Valtteri Ruuti kertoo reseptilääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutuksista, ateria- ja puhtauspäällikkö Minna Pettinen ikäihmisten ravitsemuksesta. Lokakuun Vanhustenviikolle on taas suunnitteilla ohjelmaa.
Viime viikolla neuvosto kutsui ikäihmisiä Luukonhaan laavulle makkaranpaistoon ja yli 20 noudatti kutsua.
– Mitä toiveita kyliltä nouseekin, niin kannattaa olla yhteydessä meihin neuvoston jäseniin. Mielellään kuunnellaan niitä ja pyritään vastaamaan, sanoi neuvoston puheenjohtaja, diakoni Päivi Salojärvi.
Neuvosto on tehnyt myös aloitteita, viimeksi nostolaitteesta pyörätuoliasiakkaille hammaslääkärin vastaanotolla.
Ikääntyvien ikäihmisten kunta
Salojärvi otti omassa esityksessään esiin väestömuutoksen. Padasjoen asukasmäärä vähenee eniten maakunnassa: vuonna 2045 padasjokelaisia on ennusteen mukaan enää 2222. Puolet väestä on 65 vuotta täyttäneitä.
– Väen väheneminen on aika hurjaa. On hyvä miettiä, mitä se Padasjoen kohdalla tarkoittaa.
Ikäpyramidin keikahtaminen päälaelleen herätti yleisössä hauskoja kommentteja: rippikoulukaverit tulee rollaattorin kanssa vastaan, enää ei nähdä kuin apteekissa, terkkarin täytyy säilyä meille vanhoille. Muistutettiin myös, että eläkkeelle jäävällä on kolmannes elämästä vielä edessäpäin.
Kaikki ikäihmiset eivät ole raihnaisia. Keskustelussa nousi esiin nuorison mielenterveysongelmat.
– Meillä vanhukset ovat syöneet terveellisesti, saaneet raitista ilmaa ja liikkuneet paljon. Maalla on pakko pysyä aktiivisena ja tehdä niitä pihahommia, mainitsi Vilkman.
Hyvinvointijohtaja Pauliina Koskela sanoi ikäihmisten olevan kunnan voimavara; ihan jo palveluiden säilymisen ja verotulojenkin takia.
– Varsinkin nyt sote-uudistuksen jälkeen kunnat kilpailevat ikäihmisistä.
Salojärvi haastoi miettimään, miten palvelut muuttuvat? Keneen panostetaan? Miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat elämääni? Yhdessä käytiin läpi, mitkä ovat tärkeitä asioita sitten, kun on vanha.
Palveluista heräsi vilkas keskustelu: pankin puuttuminen on ehkä isoin ongelma sille vanhusjoukolle, joka ei käytä tietokoneita. Todettiin, että meneillään oleva siirtymäaika on hankala tietotekniikkaan tottumattomille, mutta jo 10–20 vuoden kuluttua käytännössä kaikki ovat netinkäyttäjiä, eikä pankkien perään enää haikailla.
– Niitäkin vanhuksia vielä on, keillä ei ole pankkitunnuksia. He hakevat rahan seinästä, maksavat kaupassa käteisellä ja lähettävät laskut maksupalveluun.
Yleisöstä huomautettiin myös, että kirkonkylän keskusta on nuhjuinen. Vilkmanin mukaan tähän ollaan jo kunnassa puuttumassa.
Nykyään kotiin tuodaan monenlaisia palveluita. Sitä arvosteltiin, että kotihoidon ammattilaisten työajasta iso osa menee autossa istumiseen, kun vanhukset asuvat pitkin laajaa pitäjää. Useita kertoja päivässä apua tarvitsevat pitäisi velvoittaa muuttamaan keskustaan.
Yleisesti vaikutti siltä, että elämänmenoon Padasjoella ollaan varsin tyytyväisiä.
Maakeski sijaitsee hyvien yhteyksien varrella:
– Maakeskessä tilanne on paljon valoisampi kuin muualla Padasjoella. Meillä on niin lyhyt matka Vääksyyn, yhtä lähellä kuin kirkonkylä.