Kunnan uusi hankekoordinaattori Asikkalasta ★

Sysmän elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmula on valittu Padasjoen kunnan hankekoordinaattoriksi 18 hakijan joukosta.

45-vuotias Kirmula on kotoisin Asikkalasta Viitailan kylästä ja palasi asikkalalaiseksi kuusi vuotta sitten asuttuaan välillä Keski-Hämeen puolella.

– Reilut kolme vuotta olen nyt ollut Sysmän kunnalla, josta jään nyt vuodeksi opintovapaalle. Aloitin opiskelemaan yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämistä Hämeen Ammattikorkeakoulussa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, joten tässä Padasjoen pestissä on myös ammatillista mielenkiintoa, toteaa Kirmula.

– Opiskelen työn ohessa vapaa-ajallani. Uuteen tehtävään paneudun sataprosenttisesti: olen koko kesän tiiviisti töissä ja otan vilkkaasta kesäkaudesta kaiken irti.

Uusi määräaikainen elinvoiman hankekoordinaattorin pesti on vuoden mittainen. Tehtävänkuvaan kuuluu monenlaisia kehittämistehtäviä, elinvoimaan liittyvien rahoituslähteiden selvittämistä ja hakemista sekä monialaista yhteistyötä kunnan toimialojen, maakunnallisten kehittämisyhtiöiden ja paikallisten yritysten sekä työllisyyspalvelujen kanssa. Lisäksi kunnanjohtajan alaisuudessa toimiva hankekoordinaattori on mukana kunnan viestinnässä ja markkinoinnissa. Työ on melko liikkuvaa ja sisältää osallistumista eri tilaisuuksiin ja kuntalaisten osallistamista.

Kirmulan ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä hänellä on jo nykyisen työnsä kautta laajat verkostot ja tuttuja kuntatoimijoita ympäri maakuntaa. Padasjoki on tuttu erityisesti kesän veneilyharrastuksen kautta: puolisonsa kanssa Kirmula on veneillyt Päijänteen kansallispuiston saarissa ja käynyt Padasjoen satamassa.

– Padasjoen strategian kärkien edistäminen on tärkeimpiä työtehtäviäni ja siihen liittyen kunnan, yrittäjien ja kehittämistoimijoiden yhteistyön lujittaminen. Nimenomaan maaseutuyrittäjyyden kehittäminen olisi mielestäni Padasjoella ykkösasia.

Sysmä on ollut vasta vuoden 2025 alusta maakunnallisessa Ladecin toiminnassa. Kirmula on saanut työnsä puitteissa tiivistettyä mm. Sysmän ja Hartolan välistä yhteistyötä yrittäjyyden näkökulmasta.

– Matkailuyrittäjillä on entistä enemmän yhteistyötä ja nyt viritellään biokaasuhanketta. Sysmää, Hartolaa ja Padasjokea yhdistää monikin asia, mutta ennen kaikkea vapaa-ajan asukkaiden määrä. Vaikka väki ikääntyy ja vähenee, palvelutaso on edelleen hyvä.

Sysmä, Asikkala ja Padasjoki on olleet pitkään yhteistyössä etenkin Päijänteen tiimoilta. Varaa on vielä tiivistämiseen ja kansallispuiston tunnettuuden lisäämiseen.

– Halutaanko me siitä Saimaan kaltainen matkailualue vai piilossa oleva keidas?

Mustikanviljelyä ja kahvilayrittäjyyttä

Koulutukseltaan Kirmula on liiketalouden trade­nomi, pääaineina markkinointi ja viestintä. Aiemmin hän on tehnyt myynti- ja markkinointitöitä sekä toiminut osa-aikaisena maanviljelijänä 15 vuotta Hauholla: silloisen miehen sukutilalla viljeltiin pensasmustikkaa.

– Palo maaseudun yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen lähti sieltä. Oma vahvuus voisi olla uuden kehittämisessä ja ihmisten yhteen saattamisessa. Vaikka ajat ovat haasteelliset, pitäisi pystyä synnyttämään jotakin yhteistä. Olen valmis luomaan Padasjoen tarinaa näkyväksi. Toki kukaan ei tee tätä yksin, siihen tarvitaan yrityksiä, yhdistyksiä, kuntalaisia, kausiasukkaita ja esimerkiksi Padasjoen Sanomia. Sysmässä on vahva paikallis­identiteetti ja he ovat ylpeitä sysmäläisyydestä.

Päätoimisestakin yrittäjyydestä on kokemusta. Pari vuotta Kirmula oli Vääksyn kanavalla kahvila-ravintolayrittäjänä. Kotona on yrittäjäpuolison lisäksi kaksi teinitytärtä ja koira, jonka kanssa tulee lenkkeiltyä säännöllisesti ja paljon. Lisäksi harrastuksiin kuuluu ruoanlaitto kotimaisista raaka-aineista ja äänikirjat, erityisesti selfhelp-oppaat.

Maaseutuyrittäjyys kaipaa tuotteistamista

Elinvoimaohjelma on tänä vuonna tarkoitus saada tehtyä ja sen edistäminen on yksi hankekoordinaattorin tehtävistä. Kausiasukkaita on moninkertainen määrä vakituisiin padasjokelaisiin verrattuna ja sen potentiaali on vielä pääosin hyödyntämättä. Kirmula näkee erityisesti maaseutu- ja luontomatkailun sopivan Padasjoelle.

– Mitä enemmän väki viipyy alueella, sitä paremmin se tukee paikallista yrittäjyyttä; välillisesti paljon muitakin kuin matkailuyrittäjyyttä.

Paikallisten palvelujen­ tuotteistaminen olisi tär­keää­, samoin lähiruoan­ suosiminen jo ihan huol­to­varmuudenkin takia. YAMK–opinnäytetyönsä­ Kir­mula aikoo tehdä maaseutuyrittäjyyden tukemi­sesta.

Kunnan tärkein rooli on tällä hetkellä hyvinvoinnin ja elinvoiman tukeminen.

– Koetan päästä nopeasti kärryille, mitä Padasjoella on tähän mennessä tehty ja miten, ja minkälaisia näkemyksiä on eri sidosryhmillä siitä, mitä pitäisi tehdä. Yhteistyön ja näkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä: mitä enemmän pidämme meteliä itsestämme, sitä paremmin uudetkin ihmiset löytää Padasjoelle.