Maakuntajoukkojen ilmaisista kuntosalikäynneistä äänestettiin Padasjoen sivistyslautakunnassa. Mira Vilkman avasi päättäjille paikallispuolustajien merkitystä kunnassa ja esitti, ettei maksutonta salikäyntiä evätä.
Paikalliset maakuntajoukot ovat Puolustusvoimien alaisuudessa toimiva sodanajan joukko, joka kuuluu Hämeen maakuntajoukkoihin. Maakuntajoukot ei ole yhdistystoimintaa.
– Padasjoelta on noin 10–15 reserviläisaktiivia Päijät-Hämeen maakuntakomppaniassa: se toimii paikallispuolustuksessa poikkeus- ja kriisitilanteissa omalla alueellaan, avasi Vilkman.
– Maakuntajoukkojen vapaaehtoisilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa ja kenttäkelpoisuutta sekä nuhteetonta elämäntapaa. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa toimintakykyä kuin mitä ammattisotilailta vaaditaan.
Maakuntajoukko on rauhan aikana Puolustusvoimien johtama koulutus- ja valmiusorganisaatio, ja poikkeusoloissa Puolustusvoimien joukko. Maakuntajoukon poikkeusolojen tehtävät ja kokoonpano eivät ole julkista tietoa.
Antaa virka-apua
Toiminnan päätavoitteina on kehittää paikallisjoukkojen suorituskykyä, antaa virka-apua muille viranomaisille ja kohottaa alueen maanpuolustustahtoa. Päijät-Hämeen maakuntakomppania on oman alueensa ykkösnyrkki, joka toimii osana paikallispataljoonaa.
– Toimintakykyyn kuuluvat fyysinen suorituskyky ja kenttäkelpoisuus. Fyysisen suorituskyvyn mittarina on lihaskuntotesti ja 12 minuutin juoksutesti. Kenttäkelpoisuuden mittarina ovat myös mm. ampuma-, suunnistus- ja marssitaito. Kuntotasoa osoitetaan vuosittaisilla kenttäkelpoisuustesteillä, tähdensi Vilkman.
– Maakuntajoukoissa toimiva reserviläinen on tehnyt kirjallisen sitoumuksen paikallisjoukoissa toimimisesta. Paikallispuolustuksella on merkittävä rooli Padasjoella.
Oltava kenttäkelpoinen
Reserviläisen fyysinen kunto on suoraan kytköksissä kunnan ja alueen turvallisuuteen.
– Kuntosalikäynnit varmistavat, että maakuntajoukkojen jäsen on kenttäkelpoinen ja pystyy suoriutumaan vaativista tehtävistä mahdollisissa kriisitilanteessa.
Vilkmanin mukaan kyseessä on kustannustehokas ennaltaehkäisy. Lisäksi kunnat painottavat nykyään vahvasti kokonaisturvallisuutta ja varautumista.
– Tukemalla paikallisten maakuntajoukkojen jäsenten kuntoa kunta toteuttaa käytännön tasolla huoltovarmuutta ja varautumissuunnitelmiaan. Hyväkuntoiset paikallisjoukot ovat kunnan etu poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Maakuntajoukkoihin kuuluvat ovat aktiivisia kuntalaisia, jotka toimivat esimerkkeinä muille.
– Ilmainen kuntosalikäynti on pieni investointi verrattuna siihen vapaaehtoistyön ja varautumisen määrään, jota maakuntajoukot tekevät yhteiskunnan hyväksi.
Valtio kouluttaa
Maakuntajoukkoon kuuluminen on yhteiskunnallisesti merkittävä sitoumus, joka palvelee suoraan kunnan asukkaiden turvallisuutta. Oman alueen maanpuolustajat ovat kunnalle ikään kuin armeija, mutta myös merkittävä resurssi kriiseissä ja poikkeusoloissa.
– Reserviläiset ovat kunnalle valmiiksi koulutettu henkilöstö, jota ei tarvitse kouluttaa alusta. Heillä on osaamista kuten ensiapu ja haavoittuneiden hoito, johtaminen paineen alla, viestiyhteyksien järjestäminen, evakuointi, etsintä ja pelastustoiminta sekä logistiikka ja huolto (ruoka, vesi, kuljetukset). Käytännön esimerkkejä erilaisista häiriötilanteista ovat mm. pitkät sähkökatkot (myrskyt, kyberhyökkäykset), vedenjakelun häiriöt, suuronnettomuudet, evakuoinnit (tulipalo, kemikaalionnettomuus), ja väestönsuojelu sodan uhan aikana.
Viranomaisilla on rajalliset resurssit. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus suojella väestöä, järjestää evakuointeja ja ylläpitää varautumista.
– Kunta ei oikeasti pysty tähän yksin. Ilman reserviläisiä kunnan kriisinkestävyys romahtaisi nopeasti.
Maakuntajoukkojen koulutuksesta vastaa Puoluvstusvoimat.
– Kunta saa siis ilmaiseksi koulutettuja henkilöitä, joilla on paikallistuntemusta ja jotka osaavat ottaa vastuuta silloin, kun kukaan muu ei tiedä mitä tehdä. Kunnan ulkopuolelta tuleva viranomainen ei tunne metsäteitä, mökkialueita, kyläverkostoja ja niitä, ketkä tarvitsevat apua. Reserviläinen tuntee. Kriisitilanteessa tämä on ratkaisevaa — esimerkiksi kadonneen etsinnässä tai evakuoinnissa tuntien säästö voi pelastaa ihmishenkiä.
Suora vaikutus yhteiskuntarauhaan
Omilla puolustusjoukoilla on myös psykologinen vaikutus. Kun kunnassa on aktiivinen reserviläisyhteisö, ihmiset kokevat, että varautuminen on hallinnassa ja viranomaisiin luotetaan enemmän, mikä vaikuttaa suoraan yhteiskuntarauhaan kriisissä.
Vilkman korosti, että koulutus on kunnalle ehkä merkittävin käytännön hyöty:
– Kriisihenkilöstön koulutuksen maksaa valtio, ei kunta. Jos kunnan pitäisi itse rakentaa vastaava varautumiskyky, se maksaisi todella paljon.
Maakuntajoukko osallistuu myös erilaisiin turvallisuustoimintaa edellyttäviin tapahtumiin ja moniviranomaisharjoituksiin.