Jari Hokka ajeli tiistaina 18.11. talven ensimmäisillä liukkailla Vesjakaalta Olkkarille kertomaan kylän historiasta.
Vesjakaa on Vesijaon vanha nimitys ja tutkittua tuoretta historiatietoa on muutaman vuoden takaa, kun kyläkirja julkaistiin.
Vesijakohan on siitä tunnettu, että se sijaitsee ikiaikaisten vesireittien varrella ja nimikkojärvi laskee vetensä kahteen suuntaan. Asutuksesta on merkkejä 6000 vuoden takaa.
– Esinelöytöjä oli aika vähän, kunnes innostuttiin kyläkirjaprojektin myötä Perälän Minnan kanssa lähtemään metallinetsimien kanssa maastoon ja heti löytyi keihäänkärki, jonka arkeologit ovat ajoittaneet vuoteen 600. Myöhemmin samalta paikalta löytyi kaksi keihäänkärkeä lisää.
Hokalla oli näyttää useita vanhoja karttoja Vesijaosta. Käytännössä koko Vesijako-järvi lähiympäristöineen kuuluu Vesjakaalle, lukuunottamatta Kasiniemen kylälle kuuluvaa osaa.
– Keskiajan alussa veroluetteloihin oli merkitty Vesjakaalta 14 taloa. Lukumäärä on vaihdellut – katovuodet, taudit ja sodat köyhdyttivät taloja.
1800-luvun alussa tehdyn Isojaon jälkeen Vesijaolta tunnetaan Hakia, Iittainen, Knuuttila, Jussila, Lonka, Skyttä, Lamperi ja Mustapää eli Mörä: tuttuja nimiä edelleen. Alun perin Vesijaon kylän talot olivat hyvinkin likekkäin ja Jussilan talo on ryhmäkylästä yhä entisellä paikallaan, kun taas esimerkiksi Skytän kartano on siirtynyt järven rannasta peltojen keskelle. Ryhmäkylän reunoilla ja Palsassa oli torppia.
– Talojen nuoremmat pojat ja tyttäret saivat paikkoja kauempaa, jonne alkoivat raivata peltoja ja tehdä kivikasoja ja -muureja, joita on edelleen nähtävissä runsaasti.
Monet Vesijaonkin taloista maksoivat itsensä perintötaloiksi vasta 1800-luvulla. Sitä ennen talollisilla oli oikeus viljellä maata ja he olivat ikään kuin valtion vuokralaisina.
Vesijaon ja Porasan välissä sijaitseva Palsa oli vuosisatojen ajan tärkeä paikka, sijaitsihan siellä kylän mylly ja saha. Suomen kuuluisin sarjamurhaaja Kerpeikkari otettiin tarinan mukaan kiinni Palsassa.
Vanhoista valokuvista nähtiin, millaista oli arki Vesijaolla reilut vuosisata sitten. Kylän ensimmäinen koulu rakennettiin 1902 ja toinen 1962, kyläkoulu loppui vuonna 2000. Vesijaolla oli 1900-luvun alussa peräti 273 lasta, josta 123 kouluikäisiä. Nyt kylällä asuu vakituisesti kahdeksan lasta.
Vesijaolla on ollut myös kauppoja ja postitoimisto sekä monenlaista yhdistystoimintaa aina nuorisoseurasta ja VPK:sta työväenyhdistykseen ja raittiusseura Kipinään. Kylätalo Harjula rakennettiin suojeluskuntataloksi vuonna 1933.
Tällä hetkellä Vesijaon kylän alueella on asunut parhaimmillaan lähes 700 ihmistä, nykyään noin 80. Mökkiläisiä on kuitenkin paljon.