Kunta ja kylät ryhtyvät yhdessä valmistelemaan hanketta kyläradioverkon muodostamiseksi Padasjoelle. Aiheesta pidettiin aloituspalaveri alkuviikosta.
Kyläradioratkaisu olisi hyvä olla olemassa pahan päivän varalle. Kyläyhdistysten viimeisimmässä kokoontumisessa helmikuussa määriteltiinkin tämän vuoden yhteiseksi tekemiseksi kyläradiohanke.
– Tavoitellaan tilannetta, että useampi kyläyhdistys lähtisi yhtä aikaa asiassa liikkeelle, alusti kunnanjohtaja Juha Rehula.
– Olisi tietysti hyvä, jos meillä olisi koko pitäjän kattava kyläradioverkko.
Kyläradio on kansalaisten käyttöön tarkoitettu helppokäyttöinen varaviestiverkko. Kyläradiota voi käyttää normaalioloissa esimerkiksi järjestyksenvalvojien apuna isoimmissa tapahtumissa, mutta varsinaisesti niitä on viime aikoina hankittu ympäri Suomea turvaamaan tiedonkulku kylillä häiriötilanteissa. Käytännössä viestintä tapahtuu käsiradiopuhelimilla, jollaisia on tälläkin hetkellä metsästäjien käytössä.
Käsiradiopuhelimilla kyläläiset voivat pitää yhteyttä tilanteessa, jossa puhelimet eivät toimi. Vakavammissa ja pitkäaikaisemmissa poikkeusoloissa kyläradion avulla voisi myös seurata viranomaisten välittämää tietoa. Padasjoella kylät ovat verkon kautta yhteydessä kunnan johtokeskukseen. Viranomaistiedotteiden kuuntelu patteriradiosta on yksisuuntaista.
Nuoriso- ja yhteisöaktivaattori Tiina Västilä oli kyläpalaverissa kertomassa, miten muualla kyläradioverkkoa on tehty. Lähin kyläradiohanke lienee Pälkäneen. Hiljattain pidetyllä opintoretkellä Pilkanmaalla oli mukana padasjokelaisiakin.
Padasjoelta löytyy kyläradiotietotaitoa
Padasjoella on onneksi jo alan ammattilaisiakin. Palaverissä mukana ollut Michael Fletcher on ollut monta vuotta muualla ohjeistamassa kyläradioverkkoja, ja hän on jo tehnyt teknistä suunnittelua ja maastokarttoja Padasjoen tukiasematarpeesta.
– Jokainen voi kotiinsa hankkia parilla sadalla eurolla käsiradiopuhelimen. Meillä on laaja kunta ja maasto mäkistä: suurimpaan osaan radioyhteys kyllä saadaan vaivattomasti, sanoi Fletcher.
– Kylälle voidaan rakentaa tukiasema, jolla on antenni ja akku.
Viranomaisradio toimii 12 tuntia sähkön katkettua. Kyläradioverkon ja viranomaisverkon välinen yhteysvastuu on vielä epäselvä, joskin useissa sopimuspalokunnissa on jo otettu kyläradiotukiasema käyttöön ”vapaaehtoisesti”, poikkeusolojen viestintätarpeita silmällä pitäen. Tämä täytyisi sisäasiainministeriön ratkaista kansallisesti.
Tukiasemapaketti maksaa tonnin verran eli jos kaikki 9 kylää lähtevät mukaan, on kokonaisbudjetti luokkaa 10 000 euroa. Raha ei siis ainakaan ole esteenä, suurempi kynnys voi olla kerätä tarpeeksi vapaaehtoisia perehtymään radiotoimintaan. Toki radioiden käyttö sinänsä on yksinkertaista.
– Meillä oli syksyllä eräpäivä lapsille ja he oppivat viidessä minuutissa käyttämään metsästäjien käsiradioita, kertoi Merja Puupponen Vesijaolta.
Hankkeen rahoitusvaihtoehtoja ryhdytään miettimään. Kukin kylä kartoittaa omalla alueellaan vapaaehtoisia, työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa.