Tekoäly oli Wellamo-opiston mediaohjaaja Mikko Tolosen aiheena huhtikuun digitukikäynnillä keskiviikkona 15.4. kirjastossa.
Tekoäly on ollut arkipäivää jo pitkään, tosin usein huomaamattamme.
– Tekoäly on yleisnimitys menetelmille, joissa tietokone suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka perinteisesti ovat vaatineet ihmisen ajattelua.
Esimerkiksi Google-hakua tehdessä on keinoäly näkyvästikin esillä. Usein tietoa hakiessa tekoälytiivistelmä tulee ennen varsinaisia Googlen linkkiehdotuksia. Monet kielenkäännösohjelmat ja reittihaut hyödyntävät tekoälyä. Suoratoistopalveluja tai verkkokauppaa käytettäessä tekoäly huomioi kiinnostuksen kohteet ja osaa myöhemmin tarjota lisää samankaltaista sisältöä. Tekoäly toimii myös kuvien tunnistuksessa ja muokkauksessa.
Chattibotti tarjoaa nykyisin asiakaspalvelua. Kalliimmissa pesukoneissa keinoäly voi säädellä lämpötilaa, vettä ja pesuainetta; robotti-imurit ja ruohonleikkurit tekevät tehtävänsä tekoälyn ohjaamina.
Generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan uutta sisältöä: tekstiä, kuvia, videoita ja musiikkia luovasti ja laadulla, joka on aiemmin ollut vain ihmiselle mahdollista.
– Generatiivisen tekoälyn yhteydessä puhutaan laajennetusta kielimallista. Ne on koneoppimisen malleja, jotka matkii ihmisen toimintatapoja. Ne tekee sen nykyään tosi uskottavasti hyvällä kieliopilla.
Tolosen mukaan taustalla on valtava lähdeaineisto.
– Pohjimmiltaan nämä on ennustuskoneita: ne ennustavat todennäköisyyksiä.
Jutustelua koneen kanssa
Nykyistä tekoälyä sanotaan heikoksi tai kapeaksi, koska se ei ole itsestään tietoinen ja se kykenee yleensä vain yhteen tehtävään. Kehitteillä on vahvempi ja monipuolisempi tekoäly.
Tolosen ”jutusteluälyksi” kutsumat keskustelukäyttöliittymät ovat kuin juttelisi toisen ihmisen kanssa. Niitä voi näyttää tiedonhakuun, ongelmanratkaisuun, kielen kääntämiseen ja vaikkapa matkasuunnitelmien laatimiseen. Jos ei tiedä, mitä tekisi ruoaksi, voi ottaa kuvan jääkaapin sisällöstä ja pyytää ohjetta. Jutusteluälyä voi pyytää keksimään onnittelurunon tai ehdottamaan parannuksia omiin teksteihin.
– Jos haluaa vaikka aloittaa kuntoilun ja kotinurkasta löytyy käsipainoja ja joku kuminauhakin, voi jutusteluälyltä kysyä, mitäs liikkeitä näillä vois tehdä. Voi ottaa kuvan esineestä, jota ei tunnista, ja kysyä mikä tämä on.
Tekoälyltä kysyttäessä vastuu on aina kysyjällä. Tekoäly voi keksiä olemattomia vastauksia ja esittää ne vakuuttavasti faktoina.
Tekoäly pystyy myös kloonaamaan ihmisen äänen ja ulkonäön. Tolosen esityksessä nähtiin mainospätkä, jossa tasavallan presidentti kehui sijoitusyhtiötä: vain asiayhteydestä pystyi päättelemään, että kyse on huijauksesta, eihän Stubb oikeasti esiintyisi mainoksessa.
–Tässä yhteydessä puhutaan medianlukutaidosta. Vaikka se näyttää ja kuulostaa ihan oikealta, sen on pakko olla väärennös.
Tekoäly on tuonut työpaikoille tehokkuuslisää, mutta se voi johtaa kiireen ja stressin lisääntymiseen vaatimustason kasvettua. Uhkana on myös tekoälyn kritiikitön käyttö, ihmisen oman ajattelun rapautuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Energiankulutuksen lisääntymisellä on ympäristöseurauksensa.
– Kuitenkin, jotta oppisi tekoälyä käyttämään, ei auta muu kuin pistää lapio santaan ja kokeilla. Puhelimella se on helpointa, menee vain sovelluskauppaan ja asentaa chatGPT:n. Sinne voi tehdä käyttäjätilin ja kirjautua, silloin se muistaa aiemmat keskustelut. Jos käyttää sitä kirjautumatta, se käyttää huonompaa kielimallia. Tietysti on myös maksullisia palveluja, joissa voi pyytää tekoälyä miettimään pidempään ja vastaamaan paremmin.