Janica Leppänen on tyytyväinen paluumuuttaja. Hän löysi marraskuussa mieleisensä rivitalokämpän Savikolta ja asettui Golden-kissansa kanssa taloksi.
Leppänen on padasjokelainen jo syntyjään, asunut välillä täällä ja nyt viime vuoden lopulla hän asettunut pysyvästi paikkakunnalle. Ensimmäinen katsottu asunto tuntui heti omalta.
– En muuta enää kertaakaan. Olen muuttanut elämäni aikana ihan tarpeeksi, tuumii Leppänen.
– Molemmat mummolat oli Padasjoella. Täällä tuli oltua kaikki kesät ja kaikki mahdolliset lomat.
Marski-schäferin kanssa Leppänen meni Kullasvuoreen ja saattoi viipyä reissullaan neljäkin tuntia. Lapsuudenmuistoihin kuuluu myös uimakoulu, matonpesuretki Päijänteelle ja sukujuhannukset Vesijaolla.
Esiintyminen oli verissä. Jouluna hän luki evankeliumin enkelinsiivet selkään kiinnitettyinä ja Vesijaolla hän kävi hirvipeijaisissa tyttökaverin kanssa laulamassa.
Koulun Leppänen kävi Lahdessa. Ylioppilaaksi hän luki Tampereella, muutti Heinolaan ja takaisin Lahteen, jossa perheeseen syntyi kolme lasta. Työpaikka Aspocompilla toi Padasjoelle, kunnes löytyi kumppani Tampereelta. Padasjoella Leppänen on ollut töissä myös ravintola Laakerissa.
10 viikkoa venähti 10 vuodeksi
Ulkomailla vierähti 12 vuotta. Virossa ja Saksassa vähemmän aikaa, mutta Espanjassa meni lopulta 10 vuotta ravintola-alalla, vaikka alun perin tarkoitus oli viipyä 10 viikkoa.
– Olin jo jäämässä pysyvästi Espanjaan, kunnes äiti tuli käymään ja sai ajattelemaan asiaa uudelleen.
Syöpä leikattiin ja hoidettiin hyvin Espanjassa. Loppuhoitoihin Leppänen tuli Suomeen.
– Asetuin Vihtiin, ihan sen takia, että se oli lähellä lentokenttää. En sitten kuitenkaan lähtenyt takaisin etelään. Asuin Nastolassakin, mutta siellä ei pystynyt enää asumaan terveydellisistä syistä.
Sitten miesystävä bongasi asunnon Padasjoelta. Hänen luonaan Kirkkonummella tulee käytyä ja myös hän käy usein Padasjoella.
– Yhtään huonoa puolta en ole löytänyt, en ensimmäistäkään! Aivan ihana asuinpaikka. Yksi ruokakauppa riittää vallan hyvin, apteekki on kivasti siinä samassa ja terveysasemalla olen saanut erittäin hyvää palvelua. Hiekoitus toimii täällä hyvin ja jätehuolto. Ihmisetkin on mukavia.
Kotona on riittänyt muuton jäljiltä tekemistä, mutta tarkoitus on ryhtyä käymään uimahallissa jumppailemassa. Kunta saa kehuja myös tervetulokirjeestään muuttajalle, joka sisältää mahdollisuuden perehtyä paikkakuntaan tilaamalla Padasjoen Sanomat puoleksi vuodeksi maksutta. Paikallislehti on tuttu jo lapsuudesta, sillä Leppänen sai pitkään Padasjoen Sanomien vuositilauksen syntymäpäivälahjaksi.
Asuinkaveriin liittyy hauska tarina. Kun Suomi oli juuri voittanut jääkiekon MM-kultaa vuonna 2011, Leppänen soitti kasvattajalle ja kysyi kullanväristä kissaa. Sellainen löytyi. Aiemmin hänellä on ollut Silver-katti Suomen hopean kunniaksi.
Leppäsellä on aina ollut koiria ja toiveissa onkin saada vielä joskus pieni koira. Hevonenkin hänellä oli Espanjassa.
– Hirveä koirakuume, mutta en voi ajatellakaan sitä vielä.
Neljän lapsenlapsen isoäiti suunnittelee jo kesää ja lukuisia tapahtumia. Sahtimarkkinoille pitää ainakin päästä, Mainiemen vanhalle sahalle ja Päijännepurjehduksen lähtöä katsomaan satamaan.
– Ikävää, ettei enää ole hienoa, vanhaa retkeilymajaa satamassa. Eikä Kullaspirttiä, jossa tuli käytyä tanssimassa.
Leppänen ei kuitenkaan murehdi menneitä eikä tulevia, vaan keskittyy hyviin asioihin elämässä.