Henkinen kriisinkestävyys oli otsikkona, kun kenttäpiispa evp. Pekka Särkiö luennoi tiistaina 7.4. Olkkarilla.
Särkiöllä on juuret ja mökki Arrakoskella, pappina hän on ollut vuodesta 1989 lähtien. Kenttäpiispana hän palveli kaksi viisivuotiskautta vuosina 2012–23 ja on nyt Salpausselän kappalainen sekä Mikkelin hiippakunnan pappisasessori.
Heti aluksi yleisöstä haluttiin tietää Särkiön reserviarvo. Se on kapteeni.
– Palvelusarvo on eri, kenttäpiispan palvelusarvo vastaa prikaatinkenraalia.
Särkiö aloitti esityksensä ajankohtaisella aiheella, Suomeen harhautuneilla drooneilla.
– Puolustusvoimissa puhutaan miehittämättömistä lentävistä laitteista. Niitä on matkustajakoneen kokoisista vakoiludrooneista pieniin, 10-senttisiin nelipotkurilaitteisiin. Drooni muuten tarkoittaa alun perin urosmehiläistä.
Droonit aiheuttavat jo 70 % sotatuhoista
Ukrainan sodan myötä droonit saivat uuden käyttötarkoituksen. Niihin asennetulla räjähteellä on ryhdytty tuhoamaan panssariajoneuvoja.
– Noin 70 % tappioista syntyy droonien aiheuttamina.
Myös kalaverkot ovat päätyneet sodankäynnin välineiksi. Niillä katetaan katuja ja teitä, jolloin droonit eivät pääse läpi ja ihmiset voivat liikkua. Drooneja voidaan häiritä radiosignaaleilla ja siksi ovat viime aikoina yleistyneet valokuitukäyttöiset siimadroonit.
– Oikeutta iskuihin säätelee valmiuslaki. Kun ollaan rauhantilassa, hävittäjälentäjän pitää saada lupa puolustusministeriöstä. Siellä ollaan valmiudessa tällainen antamaan. On myös hätätilamahdollisuus, jos valtion turvallisuus on uhattuna. Siitä ei haluta kuitenkaan rutiininomaista.
Droonien torjuntaan kehitetään tehokkaita ja ennen kaikkea edullisia ratkaisuja. On nimittäin vastustajan intresseissä, että käytetään miljoonien eurojen ohjuksia halpojen droonien torjuntaan ja sitä kautta tyhjennetään ilmavoimien resursseja.
– Droonien torjuntaan soveltuu mainiosti vaikka viime sotien ajalta oleva ilmatorjuntakonekivääri tai pikatykit. Meillä on Suomessa kuljetushelikoptereita, joilla on oviaseina konekivääri. Niillä voidaan sopivan hitaasti lentää droonin sivussa ja ampua. Suihkukoneet lentävät yli tuhat kilometriä tunnissa.
Mediassa on arvosteltu Ukrainaa droonien harhautumisesta ja ilmatilan loukkauksesta, ja toivottu kriittisempää suhtautumista Ukrainaan.
– Tämänkaltaiset kommentit ovat venäjämielistä propagandaa, eikä Suomen linjaa ole syytä muuttaa.
Särkiö kertoi, että sana drooni on laajennettu käsittämään myös veden alla liikkuvat aselavetit, joilla on tuhottu Venäjän laivaston aluksia, ja myöskin maalla liikkuvia miehittämättömiä pyörillä tai teloilla liikkuvia alustoja.
– Hiljan oli uutinen miehittämättömästä konekivääristä, joka oli osallistunut taisteluihin Ukrainan puolella. Maadroonilla oli ohjaaja jossakin tuhansien kilometrien päässä.
Ukraina sotii läntisten arvojen puolesta
Ukrainan sotaa on käyty runsaat neljä vuotta, mutta sen taustat ovat paljon kauempana alkaen Georgian sodasta 2008 ja Krimin miehityksestä 2014.
– Venäjän sodankäynti on yllättänyt lännen. Se ei ole ollutkaan nopeaan ratkaisuun pyrkivää, vaan hidasta kulutussotaa, jossa materialla ja ihmishengillä ei ole merkitystä.
Tämän vuoden alku on tuonut etenkin Yhdysvaltain politiikkaan suuria muutoksia. Ensin oli Venezuelan presidentin vangitseminen:
– Syy saattaa olla öljy tai sitten Yhdysvallat halusi osoittaa, että Etelä- ja Väli-Amerikka kuuluvat Yhdysvaltojen lähipiiriin, jossa se saa vapaasti sanella, miten toimitaan. Siinäkin tapauksessa Yhdysvallat hyökkäsi toisen, suvereenin maan kimppuun, mikä on kansainvälisen lain mukaan väärin.
Siihen, että Yhdysvallat joutui myötäilemään Venäjän politiikkaa, on syynä nouseva Kiina. Viimeisin ilmiö on Iranin hyökkäyksestä johtuva Hormuzin salmen sulkeminen.
– Ehkä Yhdysvallat teki hätiköidyn päätöksen ryhtyessään hyökkäämään Iraniin. Eurooppa ei lähtenyt mukaan toivotulla tavalla, minkä vuoksi Trump on alkanut uhkailla Natosta vetäytymisellä. Se ei kuitenkaan pysty vetäytymään ainakaan virallisesti, koska senaatissa tuollainen päätös vaatisi kahden kolmasosan enemmistön, ja sitä ei Trumpilla ole.
15 % keskeyttää
Asevelvollisuus koskee toistaiseksi vain miehiä.
– Tavoitteena on, että noin 2000 naista vuosittain suorittaisi asevelvollisuuden, mikä korvaa ikäluokkien pienenemistä ja myös sitä, että yhä suurempi osa miehistä ei jostain syystä suorita asepalvelusta. Joko niin, että heidät on terveyssyistä vapautettu tai sitten he ovat valinneet siviilipalveluksen. Noin 15 % keskeyttää palveluksen eri syistä.
Särkiö tähdensi, että maanpuolustusvelvollinen on jokainen Suomen kansalainen. Muitakin kuin sotilastehtäviä on tarjolla siinä vaiheessa, kun valmiustilaa nostetaan.
Toimintakyky koostuu neljästä osa-alueesta: fyysinen kunto mahdollistaa pitkien matkojen kulkemisen ja taakkojen kantamisen, psyykkinen taas sitä, että sotatilanteen kuormittavuudesta huolimatta tehtävät sujuvat. Sosiaalinen toimintakyky kertoo joukkojen yhtenäisyydestä ja henkinen tai eettinen toimintakyky on sitä, että sotilas kokee olevansa oikeassa asiassa mukana.
– Jos joukko tekee sotarikoksia, esimerkiksi murhaa vankeja tai siviilejä, romahduttaa se joukon toimintakyvyn.
Sotilaspapit ovat keskittyneet eettiseen puoleen ja se on peruste sille, miksi papit ovat kaikkien maiden armeijoissa mukana.
– Vaikka Suomessa on uskonnonvapaus, meillä tuppaa korostumaan negatiivinen uskonnonvapaus. Vapautetaan uskonnosta tai jopa kielletään uskonto.
Normaaliaikanakin on paraatihartauksia, sotilasrippikouluja kastamisineen ja kenttäehtoollisia maastoharjoituksissa. Varusmiehille jaetaan Sotilaskotiliiton kustantamia virsikirjoja ja Uusia Testamentteja. Sotilashautajaisia pidetään useimmiten eläköityneille kantahenkilökunnan jäsenille.
Asevelvollisten joukossa on myös vähemmistöuskontoja edustavia maahanmuuttajataustaisia, joille pyritään mahdollistamaan uskonnonmukainen ruokavalio, juhlalomat, päivittäiset rukoushetket ja paasto.
– Kaikkiin näihin sovelletaan ensimmäistä sääntöä: palveluksen sallimissa rajoissa.
Talvisodassa 325 sotilaspappia
Ennen talvisotaa oli varauduttu siihen, että 19 sotilaspappia ja 80 reserviläistä riittää sotaväen tarpeisiin. Kun talvisota päättyi, oli palvellut 314 luterilaista pappia ja 11 ortodoksia. Lisäksi oli vielä juutalaisilla, katolilaisilla ja tataareilla omia hengellisiä sotilaita.
Presidentti Risto Ryti antoi kenttäpiispan arvonimen sotarovasti Johannes Björklundille 11.7.1941. Lokakuussa Mannerheim luovutti hänelle kenttäpiispan ristin.
Evankelis-luterilaisen kirkon edustajia on varusmiehistä 84 %; muiden uskontokuntien nousu on merkittävä, vaikka prosentit ovat edelleen pieniä. Varusmiesten kirkkoonkuulumisaste on siis paljon korkeampi kuin kansan keskimäärin.
Sotilaskomentajille tehdyn kyselyn mukaan sotilaspappien tärkein tehtävä on mielialan ylläpitäminen. Henkisen puolustuksen arvoina nähtiin yhteiskunnan kannalta elintärkeinä yhteiseen hyvään sitoutuminen, yhteiskunnan ja talouden kestävyys, lähimmäisyys, kestävät elämäntavat, lapsiperheiden ja nuorten tukeminen sekä raittiit elämäntavat ja fyysinen kunto.
– Yhteiskunnan kannalta kriittistä on, että nuoret miehet tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja että yhteiskunnalla on heille jotakin annettavaa.