Padasjokelaisten määrä vähenee 22 % vuoteen 2040 mennessä

Väestönmurroksen seurauksena useat­ kunnat ovat vaikeuksissa tulevaisuudessa. Tämä oli keskeinen viesti, kun Päijät-Hämeen kuntajohtajat, poliittinen johto sekä maakuntavaltuuston ja -hallituksen edustajat kokoontuivat Lahdessa perjantaina 20.2.

Syntyvyyden lasku, i­kään­tyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungis­tuminen vaikeuttavat suuresti kun­tien mahdollisuuksia järjestää palveluita. Kuntaliiton mukaan väestönmurros vaikuttaa perusopetuksen järjestämisedellytyksiin erityisesti pienissä kunnissa. Haettavissa onkin nyt uusi valtionavustus kuntien väliseen yhteistyöhön perusopetuksessa.

Kuntaliitto on esittänyt parlamentaarisen työn käynnistämistä. Valtioneuvoston asettama työryhmä aloittaa kuntien tulevaisuustyön tänä keväänä tilannekuvan muodostamisella. Julkistalouden näkymä jatkuu niukkenevana, infran korjausvelka on mittava ja kasvaa koko ajan. Myös kuntademokratia kohtaa vaikeuksia.

Kehittämispäällikkö Jark­ko Majava Kuntaliitos­ta korosti, että jo vuonna 2032 peruskoulussa on 96 000 oppilasta vähemmän kuin nyt. Sivistystoimi on kunnan suurin toimiala, johon menee 60 % kuntien budjetista.

– Kustannukset eivät laske samassa suhteessa kuin ikäluokat pienenevät, muistutti Majava.

Toimintakatteen erot repeävät maaseutukunnissa verrattuna kaupunkeihin.

Koulujen määrä on alentunut jo pitkään ja suuntaus­ jatkuu. Lisäksi kolmasosa kuntien sote-kiinteistöistä on jatkossa tarpeettomia.

Erot kuntaverotuksessa uhkaavat kasvaa ennennäkemättömästi. Vuoteen 2040 mennessä korkeimmat kunnallisveroprosentit voivat olla jopa yli kaksinkertaisia nykyiseen nähden.

Padasjoen tilanne pahin maakunnassa

Vuosina 2010–2024 Päijät-Hämeen väestö väheni 4383 asukkaalla eli 2,1 prosentilla. Kaikki skenaariot näyttävät alamäen jatkuvan tulevina vuosina.

Padasjoella syöksykierre on voimakkain. Väki vähenee 21,9 % vuoteen 2040 mennessä eli padasjokelaisia­ ­on 14 vuoden kuluttua 591­ vähemmän. Asukasmää­rä kasvaa vain Lahdes­sa.­

13–15-vuotiaiden määrä laskee eniten Padasjoella, peräti 50,1 %, 35 henkeä. Vähiten yläkouluikäiset vähenevät Hartolassa, 6,8 %.

Myös 16–18-vuotiaiden määrä alenee rajusti. Tässäkin tilastossa Padasjoki on kärjessä: ikäluokan alenema on jopa 52,2 % (-36 henkeä) vuoteen 2040, kun vähiten ikäluokka vähenee Hartolassa (4,1 %).

Padasjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Jaakkola toivoo, että padasjokelaispäättäjät osaavat vetää tilannekuvasta johtopäätökset.

– Meillä on tilannekuva sekä strategian päivityksessä että tämän vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä ollut liian­ toiveikas. Ei riitä, jos talousarviossa pystytään sopeuttamaan, mutta tilinpäätöksessä se ei toteudukaan, sanoo Jaakkola.

– Muutama kuukausi sitten Hesarin pääkirjoitustoimittaja kirjoitti unelmista ilman hintalappua ja niistä johdetuista ”tulevaisuus-investoinneista”. Näin oli tehty hallitusneuvotteluissa, mutta sitten tuli korona ja Ukrainan pakolaiset. Rahat loppuivat unelmien toteutukselta. Näin voi käydä Padasjoellakin, jos tehdään resursseihin nähden liian isoja investointeja.