Vuodenvaihteen juhlakausi on saatu juuri päätökseen.
Olemme viettäneet joulua, uutta vuotta ja loppiaista, joilla kaikilla on oma hengellinen sanomansa ja muistutuksensa meille jokaiselle. Olemme ehkä itse kukin ottaneet osaa johonkin hengelliseen tapahtumaan juhlapäivän tavan jälkeen ja meillä on ollut vapaata töistä ja opinnoista. Luonnollinen talvikin on laskeutunut luontoon, valkoinen lumi on peittänyt maan.
Mielessämme on mennyt vuosi ja sen tapahtumat. Monet ikävät uutiset ja sotien tapahtumat on kuvailtu päivittäin meidän silmiemme eteen. Ohjukset ja droonit aiheuttavat paljon aineellisia tuhoja. Monien ihmisten elämänlanka katkeaa ja luonnollinen elämä päättyy. Paljon mahtuu rauhattomuutta ja kärsimystä maailmaan. Samalla mietimme nyt alkanuttakin vuotta, mitä se tuo tulessaan. Tuleeko rauhan sanomia, vai hiipiikö luonnollinen sota lähemmäksi meitä. Tämä voi meitä kuormittaa ja ahdistaa. Varmaankin jokaisen toivomus ja rukous on, että ihmiset voisivat elää ilman sodan pelkoja. Meillä on syvä rauhan kaipuu.
Hengellisestikin meillä jokaisella tulisi olla syvä rauhan kaipuu. Omassa sydämessämme ja omassatunnossamme voi olla hyvinkin synkkää ja pimeää. Saatamme tuntea, että olemme rikkoneet Jumalan tahdon ja elämme erilaisissa synneissä. Tai jos emme tällaista vielä tunne, niin toivomus ja rukous on, että jokainen kuulisi sellaista Jumalan sanaa, joka herättäisi tuntemaan oman hengellisen tilansa. Ja tulisi tarve päästä rauhaan Jumalan kanssa. Tulisi tarve saada syntinsä anteeksi ja saada tuo jouluna syntynyt Vapahtaja asumaan omaan sydämeen. Hän on Rauhanruhtinas.
Ensi sunnuntain raamatunteksti (Luuk. 2: 42–52) kertoo siitä, kun Joosef, Maria ja 12-vuotias Jeesus menivät Jerusalemin temppeliin juhlapäiviä viettämään. Paluumatkalla kotiin Joosef ja Maria huomasivat, että Jeesus ei ollut heidän mukanaan. He tietysti alkoivat etsiä häntä. Ensiksi matkaseurueesta ja tuttavien ja ystävien joukosta, mutta Jeesusta ei löytynyt. He palasivat kolmen päivän perästä Jerusalemiin temppeliin ja siellähän Jeesus oli opettajien keskellä keskustelemassa. Joosef ja Maria sanoivat: ”me olemme murehtien etsineet sinua”. Jeesus vastasi: ”ettekö tietäneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun isäni ovat?”. Jeesus siis löytyy elävästä seurakunnasta ja niiden sydämestä, joilla on jo rauha Jumalan kanssa.
Toivottavasti alkanut vuosi toisi tullessaan paljon rauhan sanomia. Loppuisi sodat ja verenvuodatukset, loppuisi väkivalta, riidat ja erimielisyydet, loppuisi varkaudet, päihteiden käyttö ja muu syntielämä. Saisipa mahdollisimman moni kansa, mukaan lukien Suomen kansa, elää luonnollista rauhaa. Saisipa meistä mahdollisimman moni elää luonnollisesti rauhaisaa ja turvaisaa elämää sekä että meillä olisi myös hengellinen rauha Jumalan kanssa.
Siunausta alkaneelle vuodelle.
Tatu Rantanen