Kylätalokartoitus on meneillään koko valtakunnassa. Kaikista Päijät-Hämeen 140 kylästä pitäisi olla yksi kokoontumispaikka viranomaisten tiedossa syyskuun loppuun mennessä.

Joka kylässä pitää yksi tietty paikka, johon kokoonnutaan erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Puhutaan pehmeästä varautumisesta; kovasta varautumisesta huolehtivat kunnat, hyvinvointialueet ja Puolustusvoimat.

– Kartoituksen yhtenä tarkoituksena on miettiä yhdessä paikallista varautumista ja sitä, mitä kylässä voi tehdä turvallisuuden eteen. Kerättävät tiedot ovat sikäli arkaluontoista materiaalia, että niitä ei julkisesti voi laittaa näkyville, mutta ne on silti oltava kyläläisten tiedossa, infosi kyläkoordinaattori Tiina Västilä viime viikon etätilaisuudessa.

– Kaikilla kylillä ei ole kylätaloa. Niistä kirjataan tieto kylmäpisteestä, jota voidaan käyttää vaikka vedenjakeluun sekä tiedotus- ja tapaamispaikkana.

Monilla kylillä on yhteisöllinen kylätalo. Jos taloja on useita, on kylän sovittava, mikä niistä toimii häiriötilanteen kokoontumispaikkana. Poikkeusoloissa kylätaloa voidaan käyttää hätämajoitukseen, ruoanvalmistukseen, vedenjakeluun ja kotivaravarusteiden säilyttämiseen. Västilän mukaan kyselyä täytettäessä voikin huomata, mitä varautumisvälineitä kylätalolta puuttuu. Rahoitusta on saatavilla esimerkiksi Leaderilta.

– Kylällä voidaan järjestää myös koulutus tai harjoitus, joillakin kylillä on jo kyläradioverkko ja oma varautumisryhmä, joka jakaa vastuualueet keskenään. Tämä kaikki linkittyy siihen, että kylille tehtäisiin kattava turvallisuussuunnitelma.

Kartoitus tukee kylien omaa varautumista

Västilä tiesi kertoa, että Hollolassa on hankittu aggregaatti ja Heinolan kirkonkylällä kylävarakaappi, johon on koottu pientarvikkeita kriisin varalta. Hollolassa on alkanut kuntavetoinen turvahanke.

– Padasjoella tehdään parhaillaan kyliin kyläsuunnitelmia ja turvallisuussuunnitelmia.

Kylätalokyselyssä kysytään tieyhteydestä, tulisjoista, sähköistyksestä, vessoista, juoksevasta vedestä ja varusteista kuten vesikanistereista, retkikeittimistä, tulentekovälineistä, patteriradiosta ja työkaluista, mutta myös mm. yhteistyöstä, viestinnästä ja työnjaosta kylällä.

Kyselyajan päätyttyä kyläaktivaattori ottaa yhteyttä kuntiin varmistaakseen, onko kartoitus paikallisesti kattava. Sähköisen kyselyn on järjestänyt Suomen Kylät ry.