Vehkajärvelle perustettiin oma virallinen suojeluyhdistys 9.8. Kuhmalahdella Vehkajärven Nuorisoseura ry:n talolla Touhulassa.
Yhdistyksen viralliseksi nimeksi muodostui Vehkajärven vesiensuojeluyhdistys ry, sillä Urjalan ja Punkalaitumen alueella sijaitsevalla Vehkajärvellä on myös oma suojeluyhdistyksensä, joka käyttää nimeä Vehkajärven suojeluyhdistys ry.
Kun yhdistyksen rekisteröintihakemus on käsitelty, Vehkajärven vesiensuojeluyhdistys ry:een voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi luonnollinen henkilö, jolla on omistus- tai käyttöoikeus Vehkajärven vesi- tai ranta-alueisiin.
Uuden yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja parantaa mahdollisuuksiensa mukaan järven ekologista tilaa sekä turvata järven virkistyskäyttöä. Vehkajärven 2 610 hehtaarin vesialueella on 247 saarta ja se sijaitsee Padasjoen lisäksi myös Pälkäneellä, Kuhmoisissa ja Kangasalla. Järven laatuluokitus on viranomaisten mukaan erinomainen ja yhdistys haluaakin pitää kiinni poikkeuksellisen hyvästä veden laadusta.
Järvellä on tehty havaintoja lukuisista uhanalaiseksi luokitelluista lintulajeista ja sen ranta-alueita asuttaa runsas eläinkunta. Alueella on tehty suurpetohavaintoja, etenkin ilveksestä. Vehkajärven alueella esiintyy lehtolaikkuja, jotka ovat tyypillisesti liito-oravan asuinaluetta. Vehkajärveltä löytyy myös 19 ha suuruinen Natura 2000 luonnonsuojelualue, jossa elää yksi uhanalainen laji ja useita EU:n lintudirektiivin suojelemia lajeja.
100 vuotta vanha pato Kasiniemessä
Kasiniemenkosken pato on osaltaan ajanut ihmisiä yhteen perustamaan yhdistystä, sillä sata vuotta vanhan padon tila huolestuttaa ihmisiä. Suojeluyhdistyksen tuore puheenjohtaja Jasmi Rekola kertoo ihmisten olevan myös valveutuneempia ympäristöasioista.
– Erilaisia suojeluyhdistyksiä perustetaan nykyään paljon ja ympäristövaikutusten huomioiminen on entistä näkyvämpää ja tärkeämpää tänä päivänä. Kesämökkien jätevedet ovat yksi asia, johon pyrimme vaikuttamaan ja tarvittaessa tulemme auttamaan ranta-asukkaita toimimaan asianmukaisesti jätevesien kanssa esimerkiksi tietoa jakamalla.
Tällä hetkellä vastaperustetulla suojeluyhdistyksellä ei ole Rekolan mukaan tarkkoja suunnitelmia toimintaansa.
– Pyrimme ensi alkuun tekemään selvitystyötä siihen liittyen, mihin asioihin meidän tulisi keskittyä ja minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on järven suojelemisessa käytössämme. Haluamme perustaa toimintamme faktojen pohjalle, jonka vuoksi on tärkeää tehdä laajaa selvitystyötä järven jäsen valuma-alueiden tilasta.
Hallitukseen valittiin Rekolan lisäksi Pekka Laakso (vpj), Riitta Paajanen, Jari Paavilainen, Pauli Tossavainen, Jyrki Uusmies ja Kalle Kukkonen.
Vehkajärvi on kahden bifurkaatiojärven eli Lummennen ja Vesijaon välissä. Se saa suurimman osan vedestään Lummennesta Vehkajokea myöten sekä omalta valuma-alueeltaan. Järveen laskee suoraan tai välillisesti 18 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Loma-asutus järven rannoilla on runsasta.
Kasiniemessä Vehkajärven Ylävirta päättyy 100 metriä pitkään lasku-uomaan, jossa vedenpinta laskee 2 metriä alemmaksi Vesijako-järven tasolle Alavirtaan. Se taas on 2,8 kilometriä pitkä lasku-uoma.