Padasjoki sai oman sopraanon, kun rakkaus toi pitäjään kokkolalaisen Jenni Taivassalon. Taivassalo asuu kirkonkylällä avomiehensä kanssa jo viidettä vuotta, joskin sopraanon arki jakautuu Padasjoen ja opiskelukaupunki Helsingin välille.
Koska päivittäinen kulkeminen Padasjoelta Helsinkiin ja takaisin on julkisilla kulkuneuvoilla aikaavievää, yhteen suuntaan jopa 2,5–3 tuntia, Taivassalolla on ollut asunto myös Helsingissä.
– Onneksi opiskelijalippu on edullinen, hän naurahtaa.
Taivassalo on musikaalisen kaupungin kasvatti. Kokkola tunnetaan maailmallakin muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterista ja oopperaproduktioista, eikä kansanmusiikkikunta Kaustisillekaan ole Kokkolasta kuin vajaa 50 kilometriä. Kokkolasta ovat kotoisin myös mm. huippusopraano Anu Komsi, hänen kaksossisarensa Piia Komsi sekä Airolan taiteilijaperhe.
– Koen, että Kokkola on kulttuurikaupunki, vastikään 26-vuotta täyttänyt Taivassalo sanoo.
Klassinen musiikki tuli mukaan kuvioihin, kun Taivassalon musiikinopettaja aikoinaan järjesti oopperamatkan Helsinkiin. Kansallisoopperassa pyöri vuosien 2015 ja 2024 välillä neljänä kautena esitetty, suursuosion saavuttanut Andrew Lloyd Webberin musikaali Oopperan kummitus. Teos teki vaikutuksen Taivassaloon samoin kuin kuin Georges Bizet’n ooppera Carmen vähän myöhemmin. Ammatinvalinta oli selvä.
– Ensin opiskelin pop/jazzlaulua, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen siirryin klassiseen lauluun, Taivassalo paljastaa.
Musiikkipedagogiksi
Kun Taivassalo saapui ensi kertaa Padasjoelle, hänellä oli jo takanaan Keski-Pohjanmaan konservatoriossa 17-vuotiaana aloitetut lauluopinnot, ja hän oli valmistumassa ammatilliselta toisen asteen koulutuksesta muusikoksi.
Laulun lisäksi hän oli soittanut konservatoriossa pianoa ja kontrabassoa. Myös kansanmusiikki innosti, ja Taivassalo soitti kontrabassoa kansanmusiikkibändissä.
– On antoisaa ja palkitsevaa päästä esiintymään. Toinen käännekohta oli, kun lähdin Helsinkiin opiskelemaan.
Taivassalon opettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa on Sibelius-Akatemiasta valmistunut ja laulukilpailuissa palkittu oopperalaulaja Reetta Haavisto, joka on ohjannut Taivassaloa läpi nelivuotisten AMK-opintojen. Taivassalo valmistuu syksyllä musiikkipedagogiksi.
Helsinki on avainasemassa, jos tähtää musiikin alalle: oopperaa voi kuulla säännöllisesti, on Sibelius-Akatemia opiskelijoineen ja Musiikkitalo. Toisaalta Taivassalo on huomannut, että Helsingissä kaikilla on kiire.
Vajaa kaksi vuotta sitten Taivassalo lauloi Kokkolan oopperafestivaaleilla aarioita messussa Lohtajan kirkossa ja roolin Kari Pappisen säveltämän nykymusiikkiteoksen Vieras laji – ooppera tästä ajasta –konserttiversiossa, mikä oli Taivassalon oopperadebyytti.
Taivassalo kertoo äänensä olevan varsin harvinainen lyyris-dramaattinen sopraano. Viime aikoina hän on edennyt Wagner-ohjelmistoon laulamalla Sieglinden ja valkyyria Gerhilden osat Valkyyria-oopperan Valkyyrioiden ratsastuksen konserttiversiossa. Viime syksynä hän lauloi suomalaisen Bernhard Henrik Crusellin 1800-luvulla säveltämän ruotsinkielisen oopperan Pieni orjatar kuorossa Opera BOX:n produktiossa Helsingin Aleksanterin teatterissa. Kuorossa oli mukana myös Padasjoen sunnuntaisen konsertin toinen esiintyjä, sopraano Tia Nikkilä.
Ensi vuonna Taivassalon ohjelmistoon on tulossa italialaisen Giacomo Puccinin Il trittico, triptyykki, kolmen pienoisoopperan Il tabarro (Viitta), Suor Angelica (Sisar Angelica) ja Gianni Schicchi muodostama kokonaisuus, jonka Suor Angelicaa Taivassalo parhaillaan harjoittelee.
Toinen jalka Padasjoella
Sopraanon kesä kuluu jo toista kesää peräkkäin Padasjoen seurakunnassa kokoaikaisena hautausmaan hoitajana. Taivassalo pitää työstään.
– Tein samaa työtä jo Kokkolassa, hän kertoo, ja paljastuu, että hautausmaanhoitokokemusta Taivassalolle on kertynyt yhteensä ainakin kuudelta kesältä.
– Työnkuva hautausmailla on samankaltainen, mutta jokaisessa seurakunnassa ja joka hautausmaalla on luonnollisesti oma työkulttuuri ja omat käytännöt.
Tulevaisuuden suunnitelmat syksylle ja keväälle ovat nekin aika lailla selvät. Taivassalo aloittaa syksyllä työt Wellamo-opiston laulunopettajana Padasjoella.
Taivassalo treenaa laulua päivittäin noin kahden tunnin ajan. Laulajan työssä tärkeintä on pitää huolta omasta kehosta, joka on laulajan instrumentti. Siksi opettajan rooli kehityksessä on keskeinen, ja harjoittelussa on oltava tarkka, varovainenkin.
– Ääni kehittyy omaan tahtiinsa, ja kurkunpää kehittyy noin 30-vuotiaaksi saakka. Iän myötä ääni tummenee ja sen sävy voi muuttua. Äänen täysi potentiaali saavutetaan siis vasta myöhemmin, Taivassalo tietää.
Hän osaa selittää, miten ääni muodostuu kehossa ja sen niin kutsutussa ääntöväylässä. Taivassalo kertoo, että nykyään laulunopettajat puhuvat aiempaa enemmän ihmisen fysiologiasta, eikä harjoittelu enää niinkään tapahdu mielikuvilla. Lauluoppilaan on opittava tiedostamaan, mitä omassa kehossa laulaessa tapahtuu.
Seuraavaksi Taivassalo suuntautuu omassa harjoittelussaan tuleviin ohjelmistoihin ja kokonaisten oopperaroolien opetteluun. Esimerkkeinä hän mainitsee Sergei Rahmaninovin ja Richard Straussin laulut sekä Pjotr Tshaikovskin Patarouva-oopperan Lisan ja Jevgeni Oneginin Tatjanan roolit.
Kesän, viikonloput ja muut vapaat kuluvat Padasjoen kodissa. Taivassalo suunnittelee jatkavansa kohti oopperalaulajan uraa, mikä käytännössä tarkoittaa jatko-opintoja joko Sibelius-Akatemiassa tai muussa musiikkikorkeakoulussa, esimerkiksi Tallinnassa tai Kööpenhaminassa.