Vapaa-ajan asukkaat järjestäytymässä ★

Omakotiliiton järjestöpäällikkö Sami Toivanen oli kutsunut Padasjoen vapaa-ajan asukkaita koolle Kuntalaan perjantaina 6.6.

Tapaamisen tarkoituksena oli perustaa paikkakunnalle vapaa-ajan asukkaiden yhdistys tai valtakunnallisen vapaa-ajan asukkaat VAA ry:n alajaosto, jotta vapaa-ajan asukkaiden ääni ja ajatukset kuuluisivat jälleen järjestäytyneen toimikunnan kautta sekä kunnan viranhaltijoille ja päättäjille että myös omakotiliiton suuntaan.

Palaverissa ei löytynyt vielä kolmea henkilöä, jotka olisivat halunneet muodostaa perustettavan yhdistyksen hallituksen ja niinpä päätettiin, että tunnusteluja toiminnan muotoutumiseksi jatketaan juhannuksen jälkeen 24.6. klo 16 pidettävässä Teams-kokouksessa. Halukkaat voivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa Teams-linkin lähettämistä varten osoitteeseen sami.toivanen@omakotiliitto.fi

Sähköisenä pidettävää kokousta päätettiin mainostaa myös ensi lauantaina pidettävässä kunnan järjestämässä kesäasukastapaamisessa. Tapaaminen pidetään Mainiemen sahalla klo 14.

Padasjoen vapaa-ajan asukkaat ry lopetti toimintansa muutama vuosi sitten ja samalla katkesi yhteys Vapaa-ajan asukkaiden liittoon ja Suomen omakotiliittoon.

Sami Toivanen selvensi, että Vapaa-ajan asukkaiden liitto on yksi Omakotiliiton piirijärjestöistä. Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtajana on aloittanut Raimo Kosonen muutama viikko sitten.

Miksi me juuri Padasjoella puhumme vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen emmekä omakotiyhdistyksen perustamisesta, niin syynä on se, että Padasjoella on 3000 mökkiä ja 1500 pientaloa.

Toivanen totesi, että näin mökkivaltaisessa kunnassa vapaa-ajan asukkailla on kunnan kannalta iso rooli, niin veto- kuin pitovoimaakin ajatellen, kuin myös taloudellisessa mielessä.

Miksi-kysymys on ylivoimaisesti tärkein yhdistystä perustettaessa. Selvillä pitää olla, miksi yhdistys on olemassa ja minkä asian­ halutaan muuttuvan.

– On yhdistys mikä tahansa, aina taustalla on halu vaikuttaa.

Miten vaikuttamistyötä sitten tehdään? Ennen kaikkea yhdessä kunnan kanssa, sillä tarkoituksena on kunnan elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen. Yksittäiset asiat ovat hetken tärkeitä, mutta kunnan elinvoimaisuuden luominen ja se, että vapaa-ajan asukkaiden näkemykset ovat kunnan päättäjien tiedossa, on ja pysyy tärkeänä.

– Vapaa-ajan asukkaiden valtakunnallinen verkosto on järjestäytymisen vahvuus. 220 yhdistystä ympäri Suomen verkostoituu, jolloin opimme toisiltamme koko ajan uutta.

Oli kyseessä sitten vapaa-ajan asukkaiden yhdistys tai liiton alajaosto niin tärkeintä on se, että yhteydenpito on säännöllistä, systemaattista, luottamuksellista ja avointa sekä kunnan että liiton suuntaan.

– Autamme kuntaa tekemään oikeita päätöksiä. Kunnan on tärkeä tietää, mitä vapaa-ajan asukkaat ajattelevat ja mihin suuntaan he haluavat kuntaa viedä ja kehittää. Toisaalta on myös tärkeää, että vapaa-ajan asukkaat tietävät mitä kunta suunnittelee, niin ettei päätöksiä lueta vasta lehdestä.

Toivanen totesi, että suurin haaste kunnan päätösten teossa on se, ettei pidetä huolta siitä, että kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat olisivat mukana jo asian valmisteluvaiheessa.

– Asiat etenevät niin, että ensin ne tulevat vireille, sitten niitä valmistellaan, kun päätös on tehty, seuraa toimeenpano ja arvioin­ti. Ennen päätöksentekoa voimme vaikuttaa asioihin, se on paljon mukavampaa kuin jälkikäteen päätöksestä valittaminen.

Vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset kantavat suurta vastuuta kunnan kehittämisestä. Esimerkiksi Padasjoella yhdistyksellä olisi osaamisen mandaatti tehdä kunnan kehittämistä kaikkien 3000 mökkiläisen puolesta.

Toivanen kertoi, että esimerkiksi kaavoitusasioissa yksittäisten kansalaisten valitusoikeuksia ollaan vähentämässä, tällöin olisi tärkeää, että vapaa-ajan asukkaiden etuja olisi ajamassa yhdistys.

Toivanen itse suositteli, että Padasjoelle perustettaisiin oma vapaa-ajan asukkaiden yhdistys, sillä rekisteröidyn yhdistyksen painoarvo on suurempi kuin alajaoston sen vuoksi, että yhdistys on oikeus­toimikelpoinen eli sillä on mahdollisuus tehdä oikeus­toimia ja olla osallisena oikeudellisissa asioissa ja esimerkiksi puheenjohtaja voi toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana.

Yhdistyksen ja alajaoston eroja on lukuisia, esimerkiksi yhdistyksellä on hallitus, ja se pitää vuosikokouksen kerran vuodessa, kun taas alajaostolla on vain yhteyshenkilö liiton suuntaan ja se järjestää kokoontumisia.