Kaunismäen saunassa leijui 24.5. huumaava tuoksu, kun Padasjoen Luonnonystävät järjesti yrttisaunatapahtuman. Yhdistyksen aktiivi Karin Bäcklund oli tehnyt vihtoja saunojien iloksi perinteisen koivun lisäksi männystä, kuusesta, lehtikuusesta, katajasta, mustaherukasta ja suopursusta.
Luonnonystävien puheenjohtaja Markku Mäkinen kehottaakin rohkeasti kokeilemaan monenlaisia vihtoja.
– Vihtominen tietenkin parantaa pintaverenkiertoa, mutta koivu sisäisesti nautittuna parhaana nesteenpoistajana poistaa tehokkaasti myös hikeä iholta.
Ainekset koivuvihtaan kehotetaan keräämään kesäkuussa nousevan kuun aikana. Tällöin lehdet pysyvät vihtoessa kiinni parhaiten.
Katajaa on perinteisesti käytetty täivihtana, mutta se karkottaa myös muita syöpäläisiä.
– Ennen vanhaan vauvat vietiin katajan keskelle, koska sillä uskottiin olevan suojaavia vaikutuksia.
Suopursua on erityisesti käytetty hauteena parantamaan reumaa.
– Nokkonen on hyvin terveellinen syötynä, mutta voi sillä vihtoakin. Nuorissa nokkosissa ei nimittäin ole poltinkarvoja.
Voimakkaasti tuoksuvaa mesiangervoa käytetään esimerkiksi jalkakylvyissä. Pietaryrttiä on käytetty perinteisesti hyönteisten torjuntaan.
Suolaheinä ja oksaalihappoa myös sisältävä käenkaali eli ketunleipä ovat syötäviä, mausteena käytettyjä kasveja.
Poimulehti puristaa sisuksistaan nestettä
– Poimulehteä on parikymmentä eri lajia. Se on siitä jännä laji, että se puristaa kasvin sisältä lehtiensä pinnalle pisaroita. Pisaroita kannattaa hörppiä poimulehdeltä, sillä niillä on ihoa puhdistavia ja hoitavia ominaisuuksia.
Mäkinen kertoi myös, että kemistit ovat yrittäneet pisaroiden avulla valmistaa epäjaloista metalleista kultaa.
– Siitä sen tieteellinen nimi Alchemilla on peräisin.
Voikukkaa on olemassa satoja eri lajeja. Sen kaikki osat ovat syötäviä: ne kannattaa puhdistaa, hautoa ja jauhaa. Salaatteihin käyvät hyvin myös nuoret pihlajan lehdet, vanhempia lehtiä voi hyödyntää yrttiteen raaka-aineena.
Mäkikuismaa on käytetty lääkeyrttinä jo keskiajalla lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Sillä voi kuitenkin olla hankalia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
Myös valeriaanaa sisältävää rohtovirmajuurta käytetään rauhoittavana rohtona unettomuuteen ja ahdistuneisuuteen iltateesekoituksissa yhdessä kanervan kukkien ja kamomillan kanssa. Virma-sana on aikanaan tarkoittanut epilepsiaa ja rohtovirmajuurta onkin käytetty aikoinaan sen hoidossa.
Mäkinen kertoi myös signatuuriopista, jonka mukaan kasvien muodot ja piirteet itsessään kertovat, mihin vaivaan kasvi tehoa. Punaista väriä erittävät kukat sopivat siis haavojen hoitoon.