Monipuolisen hoitoalan työkokemuksen omaava Jonna Kilkki aloitti vuodenvaihteessa Visapuiston toimintayksikön esihenkilönä. Uusi tehtävä toi peräti kolme uutta työpaikkaa, sillä hän toimii esihenkilönä myös Asikkalassa kahdessa vammaispalvelujen yksikössä: Vääksyn palvelukodissa ja Anianraitin palvelukodissa.
– Saman tien syvään päätyyn, nauraa Kilkki, joka on toiminut aiemmassa työpaikassa esihenkilön sijaisena.
– On siinä vähän opeteltavaa. Henkilöstön nimet, asukkaat, yksiköiden toimintatavat… Siihen päälle sitten varsinaiset esihenkilölle kuuluvat hallinnolliset tehtävät. Onneksi tietokoneohjelmat ovat osittain tuttuja, minulla on myös nimetty mentori ja esihenkilötiimi apuna eli apuja olen saanut todella hyvin.
Padasjoella asukkaita on 20, Vääksyssä 15 ja Anianraitilla 11. Hoitohenkilökuntaa on yhteensä 36, lisäksi joka yksikössä on oma tiiminvetäjä. Henkilöstö itse suunnittelee työvuorolistat, jotka resurssitiimi hienosäätää valmiiksi.
Visapuistossa Kilkki pyrkii olemaan kahtena päivänä viikossa: kotoa Lahdesta ajaa 50 minuutissa työmaalle. Padasjoen yksikkö koostuu kolmesta rakennuksesta, minkä lisäksi pihapiirissä on kaksi vuokra-asuntoina toimivaa rivitaloa ja yksi päiväkodin yksikkö.
Vammaissektori tuntuu omalta
Kotkasta kotoisin oleva Kilkki aloitti vammaispalvelujen parissa jo 16–vuotiaana kesätyöpestillä. Peruskoulun jälkeen hän lähti Orimattilaan lukemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, mutta haaveammattiin valmistuttua ei alan töitä ollutkaan tarjolla.
– Eksyin lahtelaiseen Sylvia-kotiin, jossa olin töissä useita vuosia, ja sieltä lähihoitajaopintojen myötä kehitysvammapsykiatrialle entiseen Etevan yksikköön. Sieltä taas lisää innostuneena lähdin syventämään osaamistani sairaanhoitajaksi, mikä avasi portin hoitovapaitten jälkeen pitkäaikaiseen kiinnostuksen kohteeseeni, lasten erikoissairaanhoitoon.
Elämäntilanteen muututtua tuli tarve päivätyölle. Kilkki hakeutui yksityiselle palveluntuottajalle kotihoitoon ja sieltä Lehtiojan palvelukeskukseen vastaavaksi sairaanhoitajaksi.
– Viimeisen parin vuoden aikana on kytenyt ajatus, että vammaispuoli houkuttelee takaisin. Pitkin viime vuotta seurasin avautuvia työpaikkoja Hyvinvointialueella, kunnes bongasin tämän.
Padasjoki ei ollut millään tavalla tuttu entuudestaan, sen sijaan Asikkala on miehen synnyinkunta. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, kuusi- ja neljävuotiaat poika ja tyttö. Kilkki on viritellyt teiniaikaisen harrastuksensa uudelleen, hän pelaa Hollolan Salpiksessa aikuisten lentopallokoulussa.
– Appiukko on jo parikymmentä vuotta houkutellut muuttamaan Vääksyyn. Miehen kanssa ollaan puhuttukin, että sitten kun lapsia ei enää tarvitse kuskata mihinkään, voidaan asua vaikka peltojen keskellä.
Polte uuden oppimiseen on yhä kova: parhaillaan Kilkki opiskelee työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa sosiaali- ja terveysalan johtamista ja kehittämistä Joensuussa. Uusiin työyksiköihinsä Kilkki ei ainakaan heti ole tekemässä muutoksia:
– Siitä lähdetään, että tuotetaan asukkaille laadukasta palvelua. Kaikenlaista kivaa on suunnitteilla, nytkin valmistellaan talviriehaa.