Päijänteen Luonnonperintösäätiö on tehnyt jo 15 vuotta töitä luonnon hyväksi. Toiminnanjohtaja Niko Nappu kävi lauantaina 12.1. Kotiseututalolla esittelemässä säätiön toimintaa padasjokelaisille.
26 suojelukohdetta ja 557 hehtaaria. Sen verran on sysmäläislähtöinen PLUPS eli Päijänteen luonnonperintösäätiö saanut jo suojeltua rahalahjoitusten, testamenttien ja yritysten kompensaatioiden avulla. Lisäksi tehdään ennallistamistöitä.
Vielä alkuvuoden aikana on tulossa brändiuudistus, joka tuo uuden nimen ja logon säätiölle. Niiden myötä toiminta laajenee koskemaan Päijänteen valuma-aluetta, joka ulottuu huomattavan laajalle eri ilmansuuntiin. Keskisessä Suomessa suojelualueita on kaikkein vähiten.
– Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia, osakkeita, asuntoja sekä maa- ja vesialueita koko Suomen alueelta. Varat käytämme suojelualueiden hankintaan toiminta-alueeltamme, painotti Säynätsalosta tilaisuuteen ajellut Nappu.
– Ihmiset mieltävät edelleen, että säätiö suojelee vain Päijänteen saaria ja rantoja, vaikka yli puolet alueistamme on jossakin ihan muualla kuin Päijänteellä. Eilen saatiin lahjoituksena viisi hehtaaria Rääkkylästä ja viimeisen neljän kuukauden aikana säätiö on saanut kolme testamenttilahjoitusta. Yksi 15 hehtaarin saari on työn alla ja juuri kävin Kuhmoisissa katsomassa yhtä metsäaluetta.
Kolmen ja puolen vuoden ajan säätiötä johtanut Nappu on tutustunut Padasjoenkin luontokohteisiin, mutta yhtään lahjoitusta tai suojelualuetta ei täällä vielä ole. Hän on ollut aiemmin töissä Lammin biologisella asemalla.
– Kulttuuriperintö nousee entistä enemmän esille jatkossa. Museovirastolta on juuri saatu lausunto, jonka mukaan toimintamme on myös kulttuuriperinnön suojelua.
Nappu harmitteli, että vanhoja metsiä on jäljellä enää tosin vähän. Suojella voidaan toki vähemmänkin arvokkaita metsiä, jotka ovat sitten tulevaisuudessa tärkeitä ekologisia käytäviä. Myös puskurialueina ne ovat tarpeellisia.
Luonto pärjää hyvin itsekseenkin, mutta esimerkiksi ojitettu suo ei ainakaan kovin nopeasti palaudu luonnontilaiseksi ilman ihmisen apua. Hartolassa PLUPS aloitti laajan suoalueen ennallistamisen viime syksynä: siellä on tehty ojiin suuria patoja ja saatu jo näkyviä tuloksia aikaiseksi.
Nappu toivoi Padasjoeltakin vinkkejä hyvistä luontokohteista.
– On laskettu, paljonko painoksen eteen on kaadettu metsää ja päästy tiettyyn prosenttiosuuteen, joka tukkuhinnasta tulee säätiölle.
Nappu on säätiön ainoa työntekijä, joskin vilkastunut toiminta asettaa paineita lisätyövoimalle. Onneksi viime aikoina on säätiön palvelukseen astunut vapaaehtoisesti useiden alojen asiantuntijoita ja osaajia: säätiö saa ilmaiseksi mm. apua nettisivujensa uudistamiseen.
– Säätiön toiminta tulee kasvamaan. Kaikkea en voi valitettavasti vielä edes paljastaa, mutta vuosi näyttää joka tapauksessa hienolta ja motivoivalta.