Muistihoitaja Mari Leminen Päijät-Sotesta kävi tiistaina 15.10. Olkkarilla kertomassa, miten muistia voi hoitaa.
– Kaikki älyllinen toiminta perustuu muistiin. Ilman sitä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, sanoi 15 vuotta muistihoitajana toiminut Leminen.
– Ja jos muistia ei olisi, sanojen ja kielen ymmärtäminen ja mielikuvien muodostaminen olisi vaikeaa.
Jokaisella on ikään katsomatta kokemuksia muistin pettämisestä.
– 83 % meistä unohtelee nimiä, 60 % unohtelee esineiden nimiä, 49 % toiselle kertomien tarinoita ja 34 % unohtaa sovittuja tapaamisia. Toistuessaan ne herättävät huolta siitä, mistä muistin ongelmat johtuvat. Vain osalla ongelmat johtuvat etenevästä muistisairaudesta, johon on tärkeä saada ajoissa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Muun muassa stressi, väsymys, jotkin lääkkeet, jännitys, aistipuutokset, masennus ja kiputila aiheuttavat keskitymiskyvyn heikkenemistä ja sitä kautta vaikuttavat muistiin. Iän myötä muisti ja tiedonkäsittely hidastuvat, mutta terve ikääntyvä ei höperöidy.
Miten sitten muistia voidaan hoitaa? Kannattaa välttää pitkäaikaista stressiä, harrastaa liikuntaa, huolehtia riittävästä ravinnosta ja levosta sekä aktivoida aivoja. Stressi on myrkkyä aivoille. Sitä voi hallita tekemällä yhden asian kerrallaan ja jakamalla työt pieniin osiin. Myös muistilaput ja kalenterimerkinnät auttavat stressin hallinnassa, sillä ne helpottavat aivokuormitusta. Muistihoitaja suositteli aktivoimaan aivoja joka päivä innostavien asioiden parissa: lue kiinnostavia kirjoja tai ratko ristisanoja, kuuntele mieluista musiikkia, tee käsitöitä, laita ruokaa, piirrä tai maalaa.
– Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Liikunta lisää aineenvaihduntaa aivoissa ja tehostaa insuliinitoimintaa. Se edistää myös hyvän kolesterolin määrää ja laskee kohonnutta verenpainetta.
Sosiaalisuus on myös nostettu korkealle aivoterveyden hoidossa.
– Keskustelu aktivoi muistin toimintaa. Ystävyyssuhteet edistävät aivojen terveyttä ehkäisemällä mielialan laskua ja auttamalla hallitsemaan stressiä. Tyytyväisyys ja myönteisyys lepuuttaa aivoja ja vähentää stressiä.
Ravitsemuksella on oma osuutensa aivoterveyteen. Kalaa pitäisi syödä 2–3 kertaa viikossa ja vähintään 2/3 kokonaisrasvasta pitäisi olla pehmeitä rasvoja. Ruoanlaitossa kannattaa suosia rypsiöljyä. Pitkäkestoiset hiilihydraatit, kuten ruisleipä auttavat vireystilan ylläpitämisessä. Marjoista, kasviksista ja hedelmistä saadaan tarvittavat vitamiinit.
– Syödä pitäisi 5-6 ateriaa, aterioiden ei tarvitse olla suuria, eikä aina tarvitse olla kahta lämmintä ruokaa päivässä. Ikääntyneen lautasmalli on jaettu kolmeen osaan: kasviksia sekä proteiinin ja hiilihydraatinlähteitä pitäisi lautaselta löytyä yhtä paljon.
Leminen suositteli lisäämään salaattiin öljypohjaista kastiketta ja uunikasviksiin lorauksen kermaa ja nokare voita.
– Iltasyöminen ei lihota, rasvaa ja suolaa saa käyttää, kunhan käyttää kohtuudella. Joka aterialla pitäisi olla jotain valkoista lasissa, myös kananmuna päivässä on hyvä lisäproteiinin lähde.
Milloin sitten tulisi huolestua?
– Tärkein merkki on tilanteen selkeä muutos sekä se, kun muistin heikkeneminen alkaa haitata arkea. Myös sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeus löytää sanoja sekä päättely- ja ongelmaratkaisukyvyn heikkeneminen saattavat olla viitteitä muistin heikkenemisestä.