Ennen Padasjoki-seuran kokousta keskiviikkona 22.5. oli yleisötilaisuus, jossa perehdyttiin Padasjoen kansallispukujen syntyhistoriaan ja niiden hienoihin yksityiskohtiin.
Padasjoki-seuralla on omistuksessaan kolme Padasjoen naisen kansallispukua ja yksi Lammin ja Padasjoen miehen kansallispuku. Puvut saatiin viime keväänä esille Kotiseututalon vitriineihin. Viime viikolla on valmistunut myös katselukirja esillä olevista kansallispuvuista. Kirja säilytetään vitriinin vieressä ja sen avulla katsoja pääsee tutustumaan pukuihin pintaa syvemmälle.
Ensimmäiset kansallispuvut Suomessa on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta yleismuoti syrjäytti kansanpukuperinteen 1800-luvun loppuun tultaessa.
Padasjoen naisten kansallispuku täyttää pian 100 vuotta ja on tarkistamaton eli malli, joka on koottu ennen Suomen kansallispukuneuvoston, nykyisen Suomen kansallispukukeskuksen perustamista. Suomen kansallispukuneuvosto perustetiin vuonna 1979. Sen tehtäviä oli muun muassa tutkia ja dokumentoida esikuvia sekä tutkia ja tarkistaa kansallispukuja. Ennen neuvoston perustamista valmistettujen pukujen valmistustavat ovat siis vaihdelleet ja pukujen työohjeet ovat olleet hyvin niukkasisältöisiä, joten puvuista on sen vuoksikin valmistunut hieman toisistaan poikkeavia. Myös saatavissa olevat materiaalit ovat vaihdelleet.
Nuorisoseura teki aloitteen
Museotutkija Päivi Revon löytämä Kansan Kuvalehden artikkeli vuodelta 1927 kertoo, että edellisvuoden syksyllä heräsi Padasjoen Nuorisoseurassa kysymys, että onko olemassa varsinaista Padasjoen pukua. Toimikunta, joka oli valittu selvittämään asiaa, sai tietää, että sellaista ei tosiaankaan ollut olemassa. Toimikunta kääntyy kansatieteilijä, professori U.T. Sireniuksen puoleen ja hän sommitteli muinaistiedon sekä nuorisoseuran kotiseututkimuksen pohjalta Padasjoen kansallispuvun.
– Naisen pukuun kuuluu valkoinen yksinkertainen paita, jollaisia on useissa muissakin puvuissa. Sitä on olemassa sekä etuhalkiollista että halkiotonta versiota. Tummansinipohjaisessa hamekankaassa on kapeita punaisia raitoja. Hame on kuderaitainen, jolloin kankaan levys on yhtäkuin hameen pituus. Sen loimi on puuvillaa ja kude villaa. Liivi on valmistettu viinipunaisesta villakankaasta. Esiliina on yksinkertainen valkoinen paitakankainen. Helman käänne on kiinnitetty pakotetulla reikäompeleella, kertoivat Padasjoki-seuran kansallispukuasiantuntijat.
Kansan kuvalehden artikkelissa kerrotaan myös, että mustat kengät ja punaiset sukat lisäävät yleisvaikutuksen siroutta ja että sekä hame, että kaunis, sinipohjainen liina ovat semmoisinaan aitopadasjokelaista löytöä. Nykysin tosin käytetään puvun kanssa enemmänkin valkoisia sukkia.
– Naimattomat naiset sitovat hiukset yliotsan käyvällä punaisella nauhalla, rouvashenkilöt sitävastoin käyttävät arkioloissa sinistä, juhlatilaisuuksissa mustasta silkistä tehtyä tykkimyssyä, jota reunustaa kaunis pujotettu tyllipitsi, lukee lehtiartikkelissa.
Miehen pukua ei voi tällä hetkellä valmistaa
Lammin ja Padasjoen miehen kansallispuku on sitä vastoin uusi, koottu ja tarkistettu puku. Se syntyi kansallispukuneuvoston ja tilaajaseurojen, Lammi-seura ry:n ja Padasjoki-seura ry:n yhteistyönä. Lammi olisi alunperin halunnut oman puvun, mutta sieltä ei löytynyt kuin liivin ja röijyn mallit, Padasjoelta kokonaisuuteen löytyi paidan ja housun mallit, ja niinpä jo kustannussystäkin päädyttiin yhteiseen pukuun.
Miehen puku on tarkistettu 30 vuotta sitten ja se on kansallispukupiireissä oikea karkki. Pukuja on valmistettu alle 10 kappaletta. A-mallikappale on kansallispukukeskuksella ja B-malli on Padasjoki-seuran hallussa ja tällä hetkellä siis näytteillä kotiseututalon vitriinissä.
– Miehen puvun pitkä paita on puolipellavaista palttinaa. Vetopoimutetun pääntien kokoa lisätty jännillä olkatilkuilla. Housut on valmistettu säämiskästä ja ne ovat polvipituiset. Säämiskän ompeluun on omat työvälineesä ja työtekniikat, jota jokainen ei taida. Tämä on yksi iso syy, miksi pukua on valmistettu niin vähän. Toinen syy on se, että säämiskää ei tällä hetkellä saa mistään. Miehen puvun liivi on Lammilta peräisin oleva sulhasliivi. Liivi on hieno, sillä se on valmistettu painokankaasta, jota myöskään ei ole saatavilla, kertoi Padasjoki-seuran väki.
Napit ovat kannalliset ja hopeasta valmistetut. Takki eli röijy on käsinkudotusta villakankaasta valmistettu. Röijyssä on kaksirivi napitus ja takana körtit. Pukuun kuuluva huivi on silkkiä, mallipuvuissa se on väriltään musta. Päähinevaihtoehtoja pukuun kuuluu kaksi, joko kiiltävälippainen lakki tai kaksinkertaiseksi neulottu punainen varraslakki.
– B-mallin lakit ovat hukassa. Uskomme ja toivomme, että ne putkahtavat jostain esiin. Sukkien esikuva on tullut Luopioisista. Ne ovat yli polveen ulottuvat ja neulottu palmikkokuvioiseksi valkeasta villalangasta. Sukat sidotaan polven alta sukkanauhoilla.
Päheet Museot -viikolla paljon toimintaa
Padasjoki-seuran ylläpitämä Makasiinimuseo on avoinna kesäsunnuntait 2.6.-4.8. klo 12–15, jolloin museossa on paikalla opas ja kahvio avoinna.
Päijät-Hämeen museoviikolla 1.7.–7.7. ”Päheet museot – eläimellistä menoa”, on avoin pääsy museoon ma-pe klo 15–18. Sen lisäksi seura järjestää viikon aikana monenlaista tapahtumaa Makasiinimuseolla: maanantaina klo 15–18 on riukuaidan tekoa, tiistaina klo 15–18 järjestetään korinpunontatyöpaja ja keskiviikkona lähdetään Saksalan puistokävelylle klo 16. Torstaina Padasjoki-seura järjestää yhteistyössä kunnan kanssa Runolaulu-työpajan Mainiemen sahalla klo 18–21 ja perjantaina 5.7. lähdetään Ekin kyläkävelylle satamasta klo 17.30. Sunnuntaina 7.7. klo 12–15 on museolla tarjolla ilmaista poniajelua. Kotiseuturetki järjestetään yhteistyössä kunnan kanssa to 18.7. Kärkölään Huovilan puistoon.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Pykälistö ja seuran hallituksen jäseniä ovat Tero Paarvio, Minna Perälä, Virpi Kallioinen, Virpi Pykälistö, Hannele Mattila ja Raija Pykälistö. Hallituksen varajäseninä toimivat Leena Hytti ja Seija Karevaara.