Kevään 1974 ylioppilaita. Kaikkien aikojen suurin VIII-luokka kirjoitti tänä keväänä Padasjoen yhteiskoulusta. Kaikkiaan 26 uutta ylioppilasta saa toukokuun viimeisenä valkolakkinsa yhteiskoulun kevätjuhlassa.
Lääninhallitus vahvisti rakennuskaavan. Yli 15 vuotta on ollut vireillä kirkonkylän rakennuskaava, aloite tehtiin jo vuonna 1959. Nyt vahvistetun kaavan laajentamisen Koiravuoren ja Päivärinteen suuntaan on valtuusto hyväksynyt. Kaavateitä on yli 6 km, yleisiä pysäköintialueita 7000 neliömetriä ja puistoja 3,2 ha. Asukkaita kaava-alueella on 1820. Kaava ulottuu Taululta yhteiskoulun tienhaaraan ja Mainiemen suunnassa Pursulanmäelle.
Vesimaksua alennettiin. Padasjoen Vesihuolto Oy päätti alentaa veden hintaa 1.6. alkaen 1,50 markasta 1 markkaan kuutiolta.
Padasjoen seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen vuodelta 1973, josta ilmenee että kirkkoherranpappila, siunauskappeli ja vanha kanttorila maalattiin ulkoapäin. Kirkon ympärillä ollut syreeniaita raivattiin pois uusiutumista varten ja Pappilan alapuolella olevaan joenrantaan istutettiin 1300 koivuntainta. Hautausmaan uusimman osan ympärille tehtiin lanka-aita ja istutettiin aitaa varten 1200 kuusentainta. Pitkäniemen tilalta Virmailasta myytiin puutavaraa 960 runkoa mäntysahapuita ja 470 runkoa kuusisahapuita.
Murteentutkimusretkikunta kesäkuuksi Padasjoelle. Helsingin yliopistosta saapuu 5 hengen retkikunta Padasjoelle panemaan talteen pitäjän vanhaa murretta. Retkeläiset lähettää Sanakirjasäätiö.
Lyhennelmä:
Opettaja Inkeri Väisänen on muistellut äitiään Huldaa, joka vuonna 1896 saapui ruotsinkielisenä ummikkona Maakesken meijerille töihin.
Inkoossa syntynyt Hulda karkasi 14-vuotiaana Helsinkiin ompeluoppiin ja opiskeli myös kotitaloutta ja meijerialaa. Vesivoimalla käyvä Maakesken meijeri oli rakennettu joessa sijaitseva kosken varrelle noin puolen kilometrin päähän Häkän talosta. Sen yhteydessä oli raamisaha ja kotitarvemylly, rakennuksen yläkerrassa meijerikön asunto. Kyläläiset toivat aamuisin maitoa meijerille, kermaa tuotiin kauempaakin.
Kylässä oli kaksi ruotsia puhuvaa, joiden luona Hulda kävi juttelemassa. Kielitaito karttui ja huhtikuussa 1897 vietettiin Häkällä häitä. Hulda jatkoi meijeritöitä, vaikka perhe kasvoi. Padasjoella ei ollut lääkäriä ja Hulda Häkkä auttoi aina sairaita ja antoi lääkkeitä omasta varastostaan.
Vapaussodassa hän menetti miehensä, josta moni toiseen leiriin kuuluvakin sanoi: ”Se mies olisi saanut elää”. Kun rintama lähestyi Maakeskeä, Hulda läksi nuorimmaistensa kanssa yli Päijänteen jään Hinttolan saareen ja seuraavana päivänä Sysmään.
Leski jatkoi tarmolla perheen liiketoimia, kunnes myi laivan ja proomut. Hän oli myös kunnanvaltuutettu. Lokakuussa 1949 hänen mainen vaelluksensa vaihtui ikikirkkauteen.
Häkän perhe vuonna 1903.