Padasjoen metsätyöryhmä kokoontui 27.3. käymään läpi ajankohtaisia asioita. Tekeillä on taas keväinen metsäteemanumero yhteistyössä Padasjoen Sanomien kanssa: metsäisiä aiheita kootaan 25.4. ilmestyvään lehteen.
Lisäksi työryhmä vie taas kerran kahdeksannen luokan oppilaita tutustumaan metsäalan opetukseen Evolle. Toukokuun viimeisellä viikolla järjestettävällä bussiretkellä koululaiset kuulevat jo matkalla ympäröivien metsien vaiheista ja pääsevät myös istuttamaan taimia MHY Päijät-Hämeen opastuksella.
Padasjoen kunnan tervehdyksen kokoukseen toi kunnanjohtaja Juha Rehula. Kunta omistaa 1500 hehtaaria metsää, josta vajaat 1200 on talousmetsää. Vuosittaisten hakkuiden tuotto on ollut kunnan taloudelle merkittävä:
– Viime vuosien aikana hakkuutuotto on ollut nelosella alkava luku, jossa on viisi nollaa perässä. Se on merkittävä summa, kun kunnan talousarvio on luokkaa 10 miljoonaa.
Kuntaan tehdään tänä vuonna uusi metsätaloussuunnitelma. Yhdeksän vuotta sitten, kun suunnitelmaa viimeksi rukattiin, puuta oli 212 mottia hehtaarilla. Pääosa oli uudistuskypsää kuusikkoa ja hakkuita tehtiinkin kohtuullista enemmän ikäjakauman oikaisemiseksi. Nyt keskipuusto lienee 170 ja 180 motin välissä ja seuraavaksi on edessä lihotusvaihe.
Ostopuolen edustaja Seppo Pyykkö esitteli Versowoodia, joka on Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja ja jalostaja. Venäjän rajan sulkeutuminen on aiheuttanut sen, että kaikki ostettava puu on kotimaista.
– Kesäleimikoita ostetaan tällä hetkellä. Markkina on tiukka, eikä tavara mene nyt eteenpäin, kuvaili Pyykkö.
– Niin kauan sahataan kun pystytään, mutta kohta on kaikki hallit ja pihat täynnä. Kun lakko jatkuu ja satamat ovat kiinni, ruuhkien purkaminenkin kestää kauan.
Puukauppa vilkasta
Metsänhoitoyhdistyksen toimitusjohtaja Jari Yli-Talonen kävi omassa esityksessään läpi puumarkkinatilannetta ja kehittämishankkeita. Yksityismetsätalouden liiketulos on kasvanut huomattavasti: kun vuonna 2015 tulos oli 215,6 miljoonaa euroa, oli vuonna 2022 summa 325,4 milj.
– Leimikoita on tehty hyvin, noin 20 % on alkuvuosi parempi kuin viime vuonna. Vuosi oli poikkeuksellinen: talviharvennuksia ja -leimikoita ei juuri jäänyt myymäti, kertoi Yli-Talonen.
– Tähän asti on talviharvennusten ylijäämä ollut jokavuotinen ongelma. Nyt energiapuulla on kova kysyntä ja pienetkin leimikot menevät hyvin kaupaksi.
Yli-Talonen ennakoi, että kuitu- ja energiapuun hinta saattaa pysyä korkeammalla tasolla nyt pidempään. Kuusitukin hinta on noussut ennätyslukemiin ja koivutukin hinta on tuplaantunut kahdessa vuodessa.
Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantala kertoi tavoitteesta sovittaa yhteen riistanhoitoa ja metsävahinkojen minimointia.
– Talvikanta pitäisi olla 2,8 hirven suuruusluokassa tuhannella hehtaarilla, arvioi Rantala.
– Hirvivahingot tulee kasvamaan tulevina vuosina.
Päijät-Hämeessä ei inventointitutkimuksissa ole havaittu hirvituhoja nuorissa metsissä, sen sijaan varttuneissa metsissä 11 prosentissa tuhoja on kohtalaisesti. Kirjanpainajatuhojen riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.
– Entistä enemmän tuhohakkuita pitäisi käynnistellä kuusikoissa. Keväisin kannattaa katsastaa myös, onko myyrä– tai lumituhoja.
Metsäkeskuksen organisaatiomuutos on johtanut ympäristötukineuvonnan lopettamiseen. MHY on luvannut metsänomistajille neuvontaa arvokkaiden tai monimuotoisten luontokohteiden suojelemiseksi. Myöskään sisäänajoneuvontaa uusille metsänomistajille ei enää Metsäkeskukselta juurikaan saa.
– Metka-neuvonta on tänä vuonna tärkeässä roolissa, samoin ilmastokestävä metsänhoito.
Rantala suositteli metsänomistajien kesätöiksi varhaishoitoa ja syksylle nuoren metsän hoitoa. Tuhka- ja boorilannoitusta toivotaan myös Padasjoelle ensi kesänä.