Padasjoella on paljon vapaa-ajanasuntoja; kuitenkin mökeistä on yli 90 % tehty 60–70 luvulla ja ne eivät ole ympärivuotiseen käyttöön sopivia; suurinta osaa ei käytetä kuin muutama viikko keskikesällä.

Kunta kaavoitti 2000-luvun alussa monien järvien rannat. Kaavoissa rannalla olevat tontit määritettiin RA-tyyppisiksi eli ainoastaan vapaa-ajanasunnoiksi sopiviksi. Tämä merkitsee sitä, että näillä tonteilla olevia huviloita ei voi muuttaa vakituiseksi asunnoiksi ja vaikka tonteille rakennettaisiin uusi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu omakotitalo, niin kirjoja ei voi siirtää Padasjoelle ilman poikkeusmenettelyä.

Kunnan pitäisi muuttaa kaavat niin, että lähes kaikille rantatonteille voidaan rakentaa omakotitalo; tietenkin vakituisen asumisen kriteerit pitää täyttyä ja mm. jätevesiasiat pitää hoitaa määräyksien mukaan. Ensi vuoden alussa rakennuslaki muuttuu, joka sallii mm. 30 m² rakennuksen tekemisen ilman lupaa, samoin enintään 50 m² katoksen sekä 30 metrin maston, johon voi laittaa 3 kW:n tuulimyllyn. Jos vapaa-ajanasuntoja uudistettaisiin omakotaloiksi, niin kunnan asukasluku kasvaisi merkittävästi ja verotulot lisääntyisi. Monet voisivat rahoittaa tämän muutoksen esim. vaihtamalla kaupunkiasunnon pienempään. Kunnalle ei aiheudu muutoksista isoja kustannuksia, koska ei tarvitse tehdä teitä, eikä kunnallistekniikkaa; Padasjoella on runsaasti kaavoitettuja rakennuspaikkoja erittäin kauniilla paikoilla puhtaiden vesien rannoilla.

Kunnan vakituinen asukas voi osallistua kunnalliseen päätöksentekoon ja ottaa vastuuta kunnan taloudesta ja kehittämisestä pitkällä aikavälillä; myös verotuksesta. Padasjoen asukasluku on pudonnut puoleen 50:ssä vuodessa, kylät ja keskusta ovat kuihtuneet ja rakennukset ränsistyneet sekä väestö vanhentunut. Satama on kehittynyt; kesällä näkee hienoja veneitä ja autoja, mutta muuten sataman vaikutukset on jäänyt aika vähäisiksi, mutta kustannuksia on kertynyt vuosien varrella ja kehittäminen jatkuu, mutta se on mahdollista pitkällä aikavälillä vain vauraalle kunnalle. Satama-alue pitäisi muuttaa ”fossiilivapaaksi” alueeksi autoineen vuoteen 2035 mennessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eli alueella pitäisi käyttää vain sähköä tai synteettisiä polttoaineita.

24-tien länsipuolelle ollaan tekemässä kuutta 10 MW:n tuulimyllyä, jotka tuo kunnalle kiinteistöveroja, maanomistajille vuokratuloja, urakoitsijoille työtä ja toimeentuloa ja työpaikkoja rakentamisen aikana. Tarvitaan myös soraa ja mursketta teiden ja perustuksien tekoon.

Kunnan pitäisi kuitenkin käynnistää selvitys, että voidaanko tuolle alueelle tehdä vedyn tuotantolaitos esim. Maakesken tienhaaran paikkeille, josta on melko lyhyt matka Lahteen ja 110 kV:n linja on lähellä, koska on rakennettava myös iso sähköasema, joka voisi olla yhteinen kuuden tuulimyllyn kanssa.

Suurta, 200 MW:n laitosta varten pitää tehdä kaikkiaan 20 kpl 10 MW:n tuulimyllyä, mutta tietenkin jo ”rakenteilla” olevien tuulimyllyn tuotanto voidaan käyttää vetytehtaassa ja loput 14 kpl 10 MW:n tuulimyllyä liittyisi suoraan vetytehtaaseen. Lähialueelle voisi tehdä myös isoja aurinkosähkövoimaloita, joiden tuottama sähkö voidaan hyödyntää vedyn tuotantolaitoksessa.

200 MW:n vetytehdas olisi satojen miljoonien investointi ja tuulimyllyt maksanee 1–2 M €/kpl. Padasjoesta tulisi pelkästään tämän vedyn tuotantolaitoksen ansiosta vauras kunta, mutta toimeliaisuus loisi myös uutta toimeliaisuutta.

Vetytehtaita halutaan Pohjanmaalle ja myös Itä-Suomi aktivoitui Venäjän toimien vuoksi, joten Padasjoen kunnan pitäisi toimia nyt todella ripeästi; tämän vuoden aikana. Maakesken alueelle tulisi suhteellisen tiivis tuulipuisto ja lähialueelle tulevaisuudessa myös isoja aurinkovoimaloita. Tuolla alueella ei ole merkittävästi asutusta, eikä edes vapaa-ajanasuntoja, joten korvauksista/lunastuksista pääsisi sopimukseen; alueesta muodostuisi laaja, kaavoitettu ”teollisuusalue”. 10 MW:n tuulimyllyjen keskinäinen etäisyys pitää olla vähintään kilometri, joten tuulimyllyjä sijoittuu monien metsänomistajien maille. Kuitenkin vuosittainen vuokra 10 MW:n tuulimyllystä voisi olla 30 000–50 000 €/vuosi/10 MW:n tuulimylly sekä lisäksi tulee korvauksia teistä ja vetytehtaan alueesta. Alueen metsätilalliset tulevat kilpailemaan, kuka saa tuulimyllyn mailleen, koska se tietäisi erittäin merkittäviä vuokratuloja puiden myyntitulojen lisäksi kymmeniksi vuosiksi.

Tietenkin tästä kertyy myös kunnalle verotuloja kiinteistöveron muodossa, mutta vuokratuloista peritään myös 30–34 %:n pääomatulovero sekä vetytehtaan toiminnastakin kertyy veroja monella tapaa. Kunnan ei kuitenkaan tarvitse investoida alueelle, ei edes teihin, mutta alueen kaavoituksessa kunnan tulee olla tiiviisti mukana.

On huomattava, että tuulimyllyt ei estä puiden kasvattamista, eikä viljanviljelyä, eikä karjan kasvatusta, eikä ampumaradan toimintaa, eikä luontoretkeilyä, mutta alueen asukkaille aiheutuisi haittoja, jotka on korvattava täysmääräisesti. Alueesta tulisi Padasjoen ”maamerkki”, joka kuvastaisi kunnan vaurautta.

Tietenkin ”ulkonäköhaittoja” tulisi monille, mutta ympäristöt muuttuu ja muutoksiin tottuu, kuten monet ovat huomanneet esim. laajojen päätehakkuiden yhteydessä, kuitenkin tärkeintä kunnassa on, että se säilyy elinvoimaisena; palvelut pelaa vain vauraassa kunnassa.

Tuulisähköllä tuotettu vety on ns. vihreää vetyä, joka on erittäin haluttua; vedystä voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita ja ”vihreää” ammoniakkia, joka on tulevaisuudessa erittäin kysytty ”raaka-aine”. Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja tämä olisi Padasjoen osuus.

Raimo Lauttalammi