Padasjoen Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous keräsi perinteiseen tapaan monikymmenpäisen jäsenjoukon Kullasvuoren koulun ruokalaan. Puheenjohtaja Pekka Siljander totesi avauspuheessaan, että metsästysvuosi oli sujunut hyvin ilman kommelluksia.
– Jahtikausikin meni hyvin. Hirviä löytyi, vaikka joillakin seuroilla ei kovin isoa kantaa olekaan. Peurakanta on suhteellisen hyvä vielä, vaikkakin kovasti kasvanut ja edelleen kasvava ilveskanta verottaa sitä rajusti, samoin kuin kauriita.
Metsästäjiä toivotaan taas talkoisiin Tarukselle, tulevana kesänä uusitaan RHY-majan vesikatto. Siljander patisti metsästäjiä myös seuran harjoitusammuntoihin kesätorstaisin:
– Toivoisin, että niihin osallistuttaisiin aktiivisemmin, samoin kuin kilpailuihin.
Hallituksessa jatkavat Kimmo Rahikainen ja varajäsensä Matti Rantala sekä Ahti Laaksonen, varalla Petri Kortelainen. Maanomistajajärjestöjen edustajaksi hallitukseen valittiin Jussi Salonen (Marko Pastila).
Pienpetojen pyyntikilpailussa vanhat nimet komeilivat kärjessä. Metsästäjätutkintoon valmistava koulutus järjestetään 15.–16.3. ja kesäkuussa.
Uusi riistapäällikkö ensi kertaa Padasjoella
Etelä-Hämeen Riistakeskuksen uusi riistapäällikkö Henri Mutanen esittäytyi kokouksessa padasjokelaisille. Alueen vuosikokouskierros alkoi Padasjoelta.
– Itseasiassa olen ihka ensimmäistä kertaa Padasjoella. Vaikka olen asunut Hämeessä jo kohta 10 vuotta, niin Padasjoelle ei ole tullut käyntiä, kertoi Mutanen, jonka mieleisin harrastus on kettujahti suomenajokoiralla.
– Padasjoen RHY on jäsenmäärältään alueemme pienimpiä riistanhoitoyhdistyksiä, mutta pinta-alaltaan aika keskimääräinen. Aktiivisuuden osalta yhdistyksen toiminta vastaa aika lailla tavanomaista, joista tärkeimpiä ovat metsästäjäkurssit ja -tutkinnot, ampumakokeet ja SRVA-toiminnan koordinointi.
Kokouksessa: Pekka Siljander, Juho Iittainen, Jussi Salonen, Janne Rajala, Heikki Koskinen ja Ville Hölttä.
Taustalla Enni Idin kissataulu.
Hirvieläinten kannalta kuluva vuosi on merkittävä, sillä alueellinen riistaneuvosto asettaa taas seuraavalle kolmivuotiskaudelle kantatavoitteet. Ne ohjaavat myös peurakannan hoitoa.
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on puhuttanut paljon. Suurpetokannat ovat olleet kasvussa viimeiset 20 vuotta ja varsinkin ilveksen ja karhun kannanhoidollinen metsästys on ollut mahdollista.
Nykytilanne juontaa 1990–luvulle ja EU-direktiiviin.
– Meillä ei ole ollut ilveksen ja karhun metsästystä, vaan se on ollut tiukasta suojelusta poikkeamista. Oikeuslaitos on käytännössä kaventanut oman harkintavallan niin, että karhun ja ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen sellaisena kuin me ollaan totuttu, ei näillä pelimerkeillä ole enää paluuta.
Petohavaintoja tarvitaan jatkossakin. Mutanen korosti, että suurpetokantojen seuranta perustuu edelleen pääasiassa vapaaehtoisten tuottamaan tietoon. Samoin SVRA–toiminnan jatkuminen on tärkeää. Suurriistavirka-aputehtäviä oli viime vuonna 19, kaikki liikenneonnettomuuksia.
Hirvikantaa on verotettu viime vuodet ja kanta on alimmillaan 30 vuoteen. Kahdessa vuosikymmenessä on puolitettu hirvikanta. EH3-alueella, johon Padasjoki kuuluu, hirviä oli kolme vuotta sitten keskimäärin 6,3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, viime keväänä enää 2,8. Kaatomäärissä se näkyy niin, että noin 750 hirven sijaan nyt ammuttiin alle 300 hirveä.