Luistinrata Kirkkolammille vapaaehtoisvoimin ★

Seppo Poikolainen sai loppiaisena idean aurata mönkijällään luistelubaanan Kirkkolammille. Järven jääpeitteellä on paksuutta jo yli 20 senttiä.

Kirkonkylällä asuva ja kyläyhdistykseen kuuluva Seppo Poikolainen ryhtyi aivan omatoimisesti yleishyödyllisiin talkootöihin. Lumisateisena tiistaina hän ajeli radan puhtaaksi kolmeen kertaan ja auraustöitä on luvassa loppuviikollekin.

– Päijänteellä oli joku vuosi sitten luistinrata, siitä oli ajatus jäänyt mieleen kun itsekin tykkään retkiluistelusta. Mielestäni Kirkkolammi on tähän oivallinen paikka, perustelee kirkonkyläläinen.

– Olen saanut sellaisen käsityksen, että sille on ainakin jonkun verran tarvetta. Olisihan se kiva, jos paikallinen nuorisokin innostuisi tämän ansiosta luistelemaan.

Rata on kaikkien vapaassa käytössä.

Poikolainen on tarkoituksella tehnyt 1,2 kilometrin lenkin alkavaksi uimarannan laiturin edustalta, jotta radalle ei tultaisi autolla eikä millään muullakaan ajopelillä. Rantaan pitää mennä kävellen, sillä tietä ei Uimalantieltä ole aurattu.

– Laiturilla luistimet jalkaan ja luistelemaan.

Järvellä jää ei ole ihan yhtä sileää kuin kaukaloissa, mutta varsinkin retkiluistimilla hyvin luisteltavissa. Mutkitteleva luonnonrata tarjoaa aivan erilaisen luistelukokemuksen kuin kaukalo.

Jäägolfia Päijänteellä?

Kunhan Päijänne jäätyy, Poikolainen on suunnitellut toista rataa alkamaan Kaunismäen uimarannasta. Se sopii hyvin Kirkonkylän kyläyhdistyksen suunnitelmiin, sillä tarkoitus oli pitää latukahvilaa helmi- ja kenties maaliskuussakin Kaunismäen grillikodalla, jos vain kelit suosivat.

Samalla saadaan kaivattua talvista toimintaa Laivarannan suunnalle.

– Toinen kiva asia, minkä voisi jäälle rakentaa aika pienellä vaivalla, on jää­golf­rata. Sitä ei varmasti ole naapurikunnissa. Olen itse pelannut Rovaniemellä jäägolfia ja todennut, että se on todella mukavaa talviliikuntaa.

Viisireikäinen golfrata vaatisi aurausta vain noin viiden metrin alueelta reiän ympäriltä. Homma ei ole iso, mutta tietenkin olisi mukava saada kokoon jonkinlainen talkoorinki, jottei yksi ihminen joutuisi liikaa siihen sitoutumaan.

Luonnossa myös kameran kanssa

Poikolainen on aiemmin ollut esillä etenkin valokuvausharrastuksensa kautta. Kokemusta kuvaamisesta on vuodesta 1978 ja Vantaalla asuessaan hän kävi alan kursseja. Padasjoelle muutettuaan vuonna 2017 hän liittyi heti paikalliseen kameraseuraan:

– Sehän tyrehtyi heti alkuunsa kuin kananlento. Pari vuotta sitten innostuin menemään mukaan Jämsän seudun Kameraseuraan, ei se niin paha matka ole ajella kerran kuussa. Oikein leppoisaa samanhenkistä porukkaa.

Padasjokelaisia Poikolaisesta vaimoineen tuli mökkeilyn kautta. Heillä on ollut mökki Päijänteen saaressa Virmailan pohjoispuolella vuodesta 2001. Kaupungin hulina sai jäädä Poikolaisen jäätyä eläkkeelle.

– Paljon kuljen luonnossa ja ihan kirkonkylän keskustassakin kuvailemassa Padasjokea.

Scroll to Top