Työllisyysaluejohtajalta ★

Myönnän, että olen optimisti, ja uskon aina, että muutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Niin tälläkin kertaa

Kunnat toivoivat pitkään, että pääsisivät vaikuttamaan omien kuntalaistensa työllistymiseen ja samalla tukemaan yritysten kasvutarpeita. Tammikuussa 2025 Päijät-Hämeen työvoimapalvelut käynnisti toimintansa yhdeksän kunnan alueella vastuukuntamme Hollolan alaisuudessa.

Osallistuin valmisteluun jo pari vuotta aikaisemmin Hollolan kunnan työllisyyspäällikkönä, ja sittemmin työllisyysaluejohtajana. Valmisteluaika oli intensiivistä yhteistyötä, jossa jokaisen kuntamme työllisyystoimijat olivat mukana suunnittelemassa työvoimaviranomaisen palvelua – kiitos Saijalle Padasjoella! Kaikille meille oli selvää, että viranomainen tulee paikan päälle jokaiseen kuntaan tapaamaan asiakkaita etäpalvelun lisäksi. Tämä oli selkein muutos vanhaan. Kunnissa myös mietittiin, miten tuottaa omaa palvelua tukemaan työvoimaviranomaisen toimintaa.

Noin 70 työntekijän keskikokoisena työllisyysalueena totesimme jo suunnitteluvaiheessa, että organisaatiorakenteemme tulee olla matala niin rakenteeltaan kuin hierarkialtaan. Asiakaspalvelutyö on rakennettu kolmen aluetoimiston malliin, josta jokaisesta palvellaan kolmen kunnan henkilö- ja yritysasiakkaita. Jokaisella toimistolla on oma palvelupäällikkö, joka vastaa yhteistyöstä kaikkien aluetoimistonsa kuntien kanssa.

Emme tee työtä yksin, vaan mm. työnantajapalvelumme ovat rakennettu niin, että näyttäydymme yhtenä toimijana yritysten suuntaan Lahden kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa, ja meidät tavoittaa samasta puhelinnumerosta. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä maakunnan kehittämisyhtiö Business Lahden ja alueen oppilaitosten kanssa.

Yhdessä suunnittelu ja tekeminen on mittareitakin tarkasteltaessa tuottanut hyvää tulosta. Toki työttömyys haastaa aluettamme, mutta olemme onnistuneet pysäyttämään sen kasvun ja jopa pienentämään sitä erittäin haastavassa työttömyyden tilanteessa ja toimintaympäristössä. Padasjoella kehitys on ollut erinomaista viime vuoteen verrattuna.

Valtion Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) tuottaa neljän kuukauden välein valtakunnallisen raportin, jossa 45 työllisyysaluetta on mittaroitu. Viimeisin raportti on aikajaksolta 1–8/ 2026. KEHA-keskuksen tilannekatsauksen mukaan työttömien määrä laski valtakunnallisesti vain kuudella työllisyysalueella 45 työllisyysalueesta. Päijät-Häme sijoittui tässä sijalle kuusi! Pitkäaikaistyöttömyys on valtakunnallisesti viime vuoden syyskuuhun verrattuna noussut +9 %, mutta Päijät-Hämeen työllisyysalueen vastaava luku on -1 %! Mittareiden kokonaisarviossa olemme 14. sijalla kaikista 45 työllisyysalueista.

Asiakastyytyväisyydessä tulimme valtakunnallisesti sijalle kaksi, mikä kertoo siitä, että tunnemme yhdessä kuntiemme kanssa asiakkaamme ja he tuntevat meidät. Meille on tärkeää, että asiakkaamme ymmärtävät, mitä asiakasprosessissa tapahtuu seuraavaksi ja miksi.

Tuloksista on tulkittavissa, että kahden eri työvoimapalvelujen toimintamalli maakunnassamme on toimiva. Maakuntamme koostuu kovin erilaisista kunnista ja kaupungeista, joille sama malli, eikä yksi sapluuna sovi. Olemme onnistuneet rakentamaan yhdessä henkilöstömme ja yhdeksän omistajakuntamme kanssa toimivan työvoimapalvelujen kokonaisuuden, jossa huomioidaan kuntien erilaiset tarpeet. Myös kustannukset jaetaan läpinäkyvästi aiheut­tamisperiaatteella.

Lopuksi: on hyvä luottaa tunteeseen, että asiat menevät oikeaan suuntaan – ja ilahtua, kun tilastoista on luettavissa samaa.