Syyskuinen tiistai-ilta oli vähällä jäädä padasjokelaisen konkaripoliitikon viimeiseksi. Mira Vilkman meni elottomaksi Kuntalassa, mutta onneksi apu oli lähellä: puoluetoveri Juha Salonen aloitti välittömästi elvytyksen ja pelasti ystävänsä hengen.
– Kyllä, minä olen se, johon Juha pumppasi elämän takaisin. Olimme kokouksessa, kun järkyttävä viiltelyn tunne alkoi päässäni, kuvaili Vilkman massiivista aivoverenvuotoa, josta pelastumista lääkäritkin pitivät ihmeenä.
– Tiedän, että Juha ei kiitoksia kaipaa, joten toivon että tämä merkki muistuttaa Juhaa joka päivä siitä, että hän on upea ystävä ja äärettömän hyvä palomies, joka osaa toimia hädän hetkellä. Lisäksi tapahtuma muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten tärkeää on osata elvytystaito. Kiitos Juha, että olet olemassa.
Tänään 5.2. ylipalomies Salonen yllätettiin kesken työpäivän Paavolan pelastusasemalla Lahdessa. Palomieskollegat taputtivat seisomaan nousten, kun pelastusjohtaja Mira Leinonen kiinnitti Hämeen Pelastusliiton myöntämän ansioristin padasjokelaispelastajan rintaan. Kunnanjohtaja Juha Rehulakin oli paikalla lausumassa kiitoksensa Padasjoen puolesta.
Salonen itse totesi tuoreeltaan, että tuollaisessa tilanteessa toiminta tulee suoraan selkäytimestä.
– Paras palkinto on se, että Mira on kunnossa.
Juttu päivitetty 11.2.2026:
On ihme, että Mira Vilkman on elossa massiivisen aivoverenvuotokohtauksen jälkeen. Eikä pelkästään hengissä, vaan täysin kunnossa. Ihmeen sai aikaan Juha Salonen, joka aloitti nopean elvytyksen. Salonen on nyt palkittu uroteostaan.
Oli onni onnettomuudessa, että Juha Salonen oli lähtenyt ehdolle ja tullut valituksi kunnanvaltuustoon. Kohtalolla oli sormensa siinäkin pelissä, kun teknisessä lautakunnassa oleva Salonen ja kunnanhallituksen edustajana sivistyslautakunnassa istuva Vilkman sattuivat syykuussa samaan kokoukseen. Kokoukseen, jonka aikana iski hirvittävä päänsärky.
– Viiltävä tunne alkoi yhtäkkiä, kuin joku olisi kylmällä veitsellä vetänyt aivojani viipaleiksi, kuvaili Vilkman tuntemusta.
– Menin vessaan ja käperryin lattialle, mutta olo paheni. Nousin ylös ja peilistä huomasin, että oikea silmäni oli tulipunainen. Lähdin takaisin kohti valtuustosalia ja sitten ei sydän vaan enää jaksanut, se otti ja pysähtyi.
Salonen aloitti välittömästi elvytyksen.
– Aivoni eivät olleet minuuttiakaan ilman happea. Siksi, leikkauspöydältä noustuani, kaikki toimi sataprosenttisesti. Ei vajetta toiminnoissa, ei puheessa, ei missään. Toipumiseni on lääkäreiden mielestä ollut varsinainen ihme, josta saan kiittää Juhaa.
Vilkman kuoli sinä iltana vielä toisenkin kerran, sairaalassa, jossa apu oli vieläkin lähempänä.
Palkitsemistilaisuudessa hän kiitti kaikkia palomiehiä, jotka tekevät arvokasta työtä 24/7 suurella sydämellä.
– Tapaus korostaa sitä, kuinka tärkeää on osata elvytystaito: sillä saattaa pelastaa jonkun ihmisen hengen, jopa läheisen ystävän.
Verenpainetta ei mitattu koskaan
Vilkman ei ollut koskaan mitannut verenpainettaan, ei käynyt verikokeissa eikä syönyt lääkkeitä. Nyt paineet pysyvät alhaalla lääkityksellä. Hänellä ei myöskään ollut eläissään ollut päänsärkyä aiemmin, eikä huimausta saati pyörrytystä. Siitäkään ei ollut tietoa, että suvussa on verenpainetautia.
– Verenpainetauti on Suomen yleisimmistä kansantaudeista, sitä sairastaa noin kaksi miljoonaa suomalaista. Verenpainetauti on lisääntynyt nuorilla aikuisilla: 20–30-vuotiaiden olisi tärkeää mitata verenpaine vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Verenpainemittari on halpa henkivakuutus.
Suurin koettelemus koko episodissa oli kuntoutusjakso sairaalassa: kun muut siellä opettelivat kävelemään ja puhumaan, konkaripoliitikko lueskeli pitkästyneenä esityslistoja ja pöytäkirjoja. Toki puhelin kilisi vähän väliä:
– Sain varmaan satoja yhteydenottoja eri ihmisiltä. Liikuttavan monet oli huolissaan ja muutama on tämän takia jopa havahtunut menemään lääkärille tai mittaamaan omaa verenpainettaan.
Kiitos läheisille
– Perheeni on ollut koko matkan vierelläni, ja suuri kiitos miehelleni Jyrkille, joka työpäivän päätteeksi vielä ajoi katsomaan minua Lahteen, joka ikinen päivä, se antoi voimaa. Lapseni Jesse ja Tara kävivät useaan ottesseen luonani, sekä useat ystävät, ja se piristi joka kerta. Kiitos Jyrkin työpaikalle Pamelille, joka jousti uskomattoman paljon tässä tilanteessa.
Kotiin päästyä rassaa eniten se, että on muiden kyydistä riippuvainen. Ajokorttia ei heru ennen koeajoa, vaikka neurologiset testit menivät hienosti.
Kipuja ei ollut missään vaiheessa alun särkykohtausta lukuunottamatta ja nyt tapauksesta muistuttavat vain jäljet kallossa: vasemmalta mentiin aivoihin poralla, oikealta veitsellä. Vilkmanin tavaramerkki, vapaana liehuva pitkä tukka, on kirurgin saksimana lyhentynyt paikoin reilusti.
Syöpätaistelu kääntyi väännöksi tautiluokituksesta
Salonen on itsekin sairastanut vakavasti ja joutunut taistelemaan oikeuksistaan. Kyseessä on loppuelämän elämäntehtävä, jossa pitkään vaarallisille kemikaaleille altistunut yrittää saada Työterveyslaitoksen myöntämään syövän palomiesten ammattitaudiksi. Ammattitautiin sairastunut olisi oikeutettu korvauksiin.
– Kaksi ja puoli vuotta olen nyt asiasta vääntänyt. Pyrin samalla levittämään tietoisuutta asiasta ja antamaan vertaistukea. Siitä olen tyytyväinen, että asiasta on vihdoin alettu puhua reilusti. Työmaa on kuitenkin vielä valtava.
Keväällä on taas syöpäkontrollit edessä. Salonen pystyy harrastamaan krav magaa ja vanhoja ajoneuvoja.
– Syöpä jätti peruuttamattomat vauriot, vaikka ei nyt enää oireilekaan. Alkoi uusi normaali ja sen mukaan on vain elettävä.
Työpaikalla pyritään nykyään välttämään syöpävaarallisia aineita ja savusukelluksen aikana tapahtuneet altistumiset ilmoitetaan valtakunnalliseen rekisteriin. 1980-luvulla alkaneen uransa aikana padasjokelainen on ehtinyt kuitenkin altistua lukuisia kertoja monille eri myrkyille. Työkavereita on sairastunut, osa kuollut.
– Taistelen kaikkien sairastuneiden ja altistuneiden työkaverien puolesta.