Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 13.10. Asialistalla oli mm. hyvinvointikertomus.
Hyvinvointialueiden tilanteesta tehtyä tuoretta yhteenvetoa esitteli hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.
– Tilannekatsauksen yhteenveto on se, että hyvinvointialueet ovat suoriutuneet sote-tehtäviensä järjestämisestä mainettaan paremmin. Erityisesti pelastustoimella on erittäin hyvä maine kansalaisten keskuudessa. Pelastustoiminnan palvelutaso on pysynyt hyvällä tasolla ja hälytystehtävien määrä on laskussa.
Taloudellinen eriytyneisyys on syventynyt entisestään. Turvallisuusympäristö edellyttää lisäpanostuksia. Digipalvelujen käyttöönotto etenee suunnitellusti. Väestö saa hoidon pääsääntöisesti hyvin: eniten ongelmia on erikoissairaanhoidon saatavuudessa sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä.
Arviointimenettelyssä on kolme hyvinvointialuetta. Lisärahoituspyyntö on tehty myös Päijät-Hämeessä. Vuonna 2026 keskiössä on erityisesti perusterveydenhuolto ja hoidon jatkuvuus.
Virolaisen mukaan taloudessa on positiivisia merkkejä, mutta Päijät-Häme on niiden 10 alueen joukossa, jotka ennakoivat alijäämäistä tulosta eteenkinpäin. Taloustoimet tuottavat tulosta puolentoista vuoden viiveellä.
– Tänä vuonna taloustilanteemme on parempi kuin aiempina vuosina. Alijäämää emme kuitenkaan pysty lain edellyttämällä tavalla kattamaan. Huolestuttavinta on toimintakulujen nousu 3,9 %, josta kovin kulukehitys on henkilöstössä (+7,9 %). Meillä on myös uhkasakko päällä, mutta luotamme siihen että tämän vuoden aikana saamme jonon purettua.
Virolaisen mukaan palkkaharmonisaation vaikutus lääkäreillä on vuositasolla 10 miljoonaa euroa. Henkilöstöä aiotaan vähentää 100 henkeä vuosittain eläköitymisten ja määräaikaisuuksien kautta. Alue tuottaa palvelunsa keskivertoa edullisemmin. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet rajusti.
Padasjokelaisvaltuutettu Antti Räsänen kommentoi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen nopeaa kurssinmuutosta: naapuri on siirtynyt pikavauhtia tarkkailuluokkalaisesta mallioppilaaksi, mikä selittyy rakenne- ja kiinteistöjärjestelyillä.
Palveluiden ostoihin meni viime vuonna 467 miljoonaa. Keskustelussa toivottiin, että luottamushenkilöille avataan paremmin sitä, miten kilpailutus tapahtuu ja miten ostomenot jakautuvat.
Aloitetta alkoholitarjoilun lopettamisesta alueen tilaisuuksissa ei hyväksytty. Asiasta äänestettiin ja 2/3 valtuutetuista oli vastaan. Vihreä ryhmä teki aloitteen työmatkapyöräilyn edistämisestä.
Padasjoki alueen sairain kunta
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus 2021–2025 sisältää hyte-työn kärjet Osallisuus ja yhteisöllisyys, Mielen hyvinvointi, Arjen turvallisuus sekä Päihteettömyys ja terveelliset elintavat. Hyvinvointikertomus on lakisääteinen asiakirja, joka kuvaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa alueella. Suurimpia muutoksia neljässä vuodessa on se, että ihmisten huolenaiheista suurin oli terveys, nyt talous.
Väestö vähenee Päijät-Hämeessä maltillisesti ja ikääntyy keskimääräistä nopeammin. Epätasaisimmin tulot jakaantuivat Padasjoella, Sysmässä ja Lahdessa. Padasjoella on suurin lasten pienituloisuusaste, se on yli kaksinkertainen Hollolaan verrattuna. Korkeammin kouluttautuneiden osuus on pienin Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Huolestuttavaa on, että eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Padasjoella.
Kun katsotaan koulupalvelujen saavutettavuutta kävellen 30 minuutissa, alakoulu oli huonoiten saavutettava Padasjoella (44,9 %).
Sairastavuusindeksi osoittaa, että Päijät-Hämeen väestö sairastaa edelleen enemmän kuin muualla Suomessa. Heikoin tilanne on Heinolassa ja Padasjoella, jotka ovat kärjessä myös mielenterveyssairastavuudessa. Alueen teineistä 5 % syö depressiolääkkeitä. Huumekuolemat ovat lisääntyneet erityisesti Asikkalassa, Heinolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella.
Puheenvuoroissa oltiin huolissaan siitä, että ”vanhempien sitoutuminen lasten hyvinvointiin on osin haurastunut.” Yhteiskunnan joutuessa paikkaamaan on se sekä kallista että inhimillisesti raskasta.
– Monella mittarilla trendi on hyvinvoinnissa heikkenevä. Päijät-Hämeessä kuollaan alkoholiin ja huumeisiin, tapaturmiin ja väkivaltaan. Vasta tämän jälkeen tulevat niinsanotut luonnolliset kuolinsyyt. Itsemurhat ovat valtakunnallista kärkitasoa, totesi valtuutettu Pikkarainen.
– Lapset ja nuoret eivät toisaalta käytä alkoholia niin paljon kuin aiemmin.
Lopuksi kysyttiin Nastolan sote-pela–aseman tilannetta. Virolainen kertoi, että aseman on määrä valmistua vuonna 2028 ja lainanottovaltuus on kunnossa. Paikkaa ei ole vielä päätetty.