Hannu Taipale esitti kattavan läpileikkauksen Padasjoen linnustosta torstaina 10.4. kirjastolla. Padasjoen Senioreiden puheenjohtaja Tarja Arola kertoi, että ensin oli ollut puhe linturetkestä, mutta näin nähdään varmemmin ja enemmän siivekkäitä kuin jos olisi menty maastoon.
Maakeskeläinen on 1960-luvulta asti harrastellut valokuvausta, lintukuvaus on tullut vähitellen myöhempinä vuosina. Ruudulle ilmestyi toinen toistaan upeampia otoksia erilaisista linnuista arkipuuhissaan.
– Tällaista luontoretkillä on: kettu kyttää harakkaa, takana on tundra- ja metsähanhia sekä kaksi kurkea. Ja kun kääntää vähän kameraa, niin joutsenetkin tulevat vielä mukaan kuvaan.
Kymmenistä esitellyistä lintulajeista tutuimpia olivat maallikolle pihalinnut kuten talitiainen, josta Taipale oli saanut hienoja lähikuvia pähkinäaterialla. Kuvakavalkadissa oli hauskoja tapauksia, kuten kahden linnun ”keskustelua” nokikkain, mutta myös tragiikkaa: merikotka raateli kuvaajan silmien edessä laulujoutsenen.
Harvinaisuus joukossa
Kuvissa vilahtelivat västäräkkiemo suu täynnä ötököitä, Päijänteessä vettä pärskyttelevä härkälintu, uljas isokoskelo ison poikaslaumansa kanssa, tilhilauma lumisessa pihlajapuussa, Kirkkojoessa uiskenteleva nokikana, kalasääski syöksymässä saaliinsa kimppuun, Laivarannan valkoinen sorsa, viirupöllö puunoksalla…
Taipale tallensi tietämättään myös erittäin harvinaisen tapahtuman, kalasääsken parittelun. Harvinaisuus paljastui, kun Taipale kävi luontokuvaaja Hannu Hautalan näyttelyssä, jossa vastaava kuva teksteineen oli esillä.
– Minä sain muistikortille esileikitkin.
Padasjokelaiskuvaaja on myös tutkinut muuttolintujen reittejä ja esillä olikin muutaman linnun huiman pitkiä lentomatkoja kartalla kuvattuna. Pisimmän reissun tekee vuosittain lapintiira, joka kulkee kymmeniätuhansia kilometrejä tuntureilta Antarktiselle. Se kalastelee Etelämannerta ympäröivissä sulissa vesissä.
– Ennätysmatkustamisen lisäksi se on eläin, joka elämänsä aikana näkee eniten valoa, koska kesän se on yöttömän yön Lapissa ja talvikodissa Etelämantereella ei sielläkään aurinko laske ollenkaan.
Taipaleen mieleisimpiä seurattavia on koskikara, joka nimensä mukaisesti viihtyy virtavesissä. Lintukuvaaja kokee sykähdyttäviä hetkiä erityisesti keväällä muuttajien saapuessa. Taipale haluaa kuvitella, että sääksi tunnistaa vaarattomaksi toteamansa kameramiehen ja tervehtii häntä pesälleen saapuessaan.
– Metsähanhia oli Nyystölässä tänä aamuna noin tuhat, Nuijapatsaan pelto oli ihan täynnä.