Tätä on kysyttävä, kaikkien viime kuukausina tapahtuneiden, Hollolan seurakunnan hajoittamiseen tähtäävien toimien tuoksinassa.
Hajoittamisoperaatiolle en löydä yhtäkään järjellistä syytä, sillä kaikesta julkisuuteen syötetystä Hollolakritiikistä suurin osa on vahvasti liioiteltua ja jopa röyhkeätä vähättelyä.
Kun tätä epätotuuksien virttä veisaavat suurella volyymillä eritoten henkilöt, jotka ovat luottamushenkilöinä puolivälissä e n s i m m ä i s t ä kauttaan, en voi ymmärtää. Toiseksi, he ovat kappelin johtokuntaa, jotka ovat toimineet salaisin yhteyksin Asikkalan srk:n johtoon. Alkeellisinkin oikeustaju sanoo, että luottamushenkilö E I ole luottamuksen arvoinen – petettyjen kumppaneitten silmissä, eikä arvatenkaan minkään muun, Hollolan seurakunnan luottamuselimen jäsenenä…
Kun kuuden suht’ normaalisti sujuneen vuoden jälkeen ollaan tuomiokapitulin silmissä outo ilmiö, koko seurakunta kriisitilaan vietynä, niin kyllä minä olen ihmeissäni. Ja niin ovat myös he, ainakin useimmat, jotka eteenpäin katsoen ja tosiasiat tunnistaen lähtivät v. 2016–2017 ”viidestä yhdeksi”- seurakuntaa rakentamaan. Minkäpä me sille voimme, jos hämäys toimii. Odotamme, että rauha ja järjestys ja järki vielä palaa ja taas murskaamisen sijaan rakennamme.
Tytti Pakarinen, kappelijohtokunnan ja kirkkovaltuuston jäsen