Padasjoella on ollut pitkäaikaisesti tyytymättömyyttä moniin erilaisiin asioihin Hollolan seurakunnan päätöksenteossa ja toimenpiteissä. On myönnettävä, että emme ole kaikessa onnistuneet.
Jostakin syystä yhteisymmärrystä seurakunnan kehittämisen suhteen on ollut hankala löytää. Pystymme varmasti parempaan. Aika moni asia on kuulemani perusteella lopulta melko helpostikin ratkaistavissa.
Kaikki ei kuitenkaan ole mahdollista. Padasjoen kappeliseurakuntaan kuuluu nykyään alle 1900 seurakuntalaista, eikä alueella olevaa henkilöstöä ole mahdollista yliresursoida, joskaan ei tietenkään myöskään aliresursoida. Hollolan seurakunnassa on noin 21500 seurakuntalaista ja 80 päätoimista työntekijää (liitoshetkellä vuonna 2017 oli muuten yli 100 työntekijää), joita voidaan tarpeen mukaan liikutella työtehtäviin. Tämä mahdollistaa muun muassa sijaistamiset. Pystymme huolehtimaan velvollisuuksistamme. Padasjoen alueen seurakuntalaisia palvelee huomattavasti laajempi joukko seurakunnan työntekijöitä kuin ainoastaan Padasjokea virkapaikkanaan pitävät työntekijät.
Hollolan seurakunta on yksi seurakunta, johon kuuluu Hollolan ohella Kuhmoisten, Padasjoen, Kärkölän ja Hämeenkosken kappeliseurakunnat. Hollolan seurakunnan luottamushenkilöt valitaan seurakuntavaaleissa demokraattisesti neljän vuoden välein, ja Hollolan seurakunnan kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto käyttää niille säädetyllä tavalla päätösvaltaa Hollolan seurakunnan asioista. Kaikki päätökset eivät ole yksimielisiä. Liitoksia on tehty kaikkialla Suomessa, ja varmasti niillä on pyritty saamaan organisaatioihin riittävästi osaamista ja resursseja. Valmista seurakuntaorganisaatiota ei ole olemassakaan, varsinkin kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Seurakuntarajojen muuttaminen on mahdollista, mutta ei kovinkaan suoraviivaista. Aloiteoikeus on seurakunnalla (kirkkovaltuusto) tai tuomiokapitulilla seurakuntarajojen mahdollisessa tarkistamisessa. Prosessi voisi mennä, jos olisi mennäkseen, seuraavasti:
Kirkkoneuvoston jäsen tai kappeliseurakunnan johtokunta tekisi aloitteen seurakuntarajojen muutoksesta.
Asia siirtyisi valmisteluvastuuseen asian esittelijälle (tässä tapauksessa kirkkoherra yhteistyössä talous- ja kiinteistöpäällikön kanssa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulia konsultoiden).
Asia esiteltäisiin kirkkoneuvostolle, joka päättäisi esittää asiaa kirkkovaltuustolle (tai päättäisi olla esittämättä).
Mikäli kirkkovaltuusto päättäisi esittää seurakuntarajojen muutosta, esittäisi se asiaa tuomiokapitulille.
Mikäli tuomiokapituli päättäisi esittää seurakuntarajojen muutosta, vietäisiin asia vielä kirkkohallituksen täysistunnon vahvistettavaksi.
Lähihistoria tuntee eri seurakuntien kohdalla kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä hallinnon jokaisen portaan kohdalla. Käsitykseni on, ettei Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto tule tällä hetkellä kannattamaan Padasjoen irtaantumista Hollolan seurakunnasta, eikä tuomiokapitulikaan. Yksi välitön ratkaistava asia olisi Kuhmoisten tulevaisuus, mikäli Padasjoki irtaantuisi. Olen siinä käsityksessä, että tuomiokapitulissa arvioidaan Hollolan seurakunnalla olevan paremmat edellytykset huolehtia Padasjoen seurakuntaelämästä kuin Asikkalan seurakunnalla. Kuitenkin Asikkalan seurakunta on ollut valmis keskustelemaan asiasta, enkä tiedä Asikkalan seurakunnan näkemystä. Asia ei kuitenkaan ole ainoastaan Padasjoen asia, vaan mitä suurimmissa määrin myös Kuhmoisten asia, Hollolan seurakunnan asia, nähtävästi Asikkalan seurakunnankin asia ja ehdottomasti Mikkelin hiippakunnan asia.
Keskustelu varmasti jatkuu. Ja meillä on kieltämättä kriisi. Mutta sellaisetkin voidaan kääntää parhain päin.
Kirkkoherra
Timo Huttunen