Kotiseututalolla luovutetaan keskiviikkona 22.1. yli 6000 nimeä kerännyt adressi Saitta-kaivosvarausta vastaan alueen kuntien johtajille. 22.1. klo 17.30 paikan päällä tai etänä ovat Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula. 451 km² varausalueeseen kuuluu myös Hämeenlinna.

Adressin luovuttavat ”Pelastetaan Päijänteen, Vesijärven ja Kymijoen vesistö” –ryhmän puolesta yrittäjät Satu Jaatinen, Asikkalan kunnanvaltuutettu, Päijänteen mökkiläinen Lauri Pekkala sekä padasjokelainen farmaseutti Kirsi Pykälistö.

Paikalliset heräsivät huomattuaan Päijänteen ja Vesijärven vesistön, Salpausselän harjujen puhtaiden juomavesien ja kauniiden kansallismaisemien olevan uhattuna. Kahden Helsingin kokoinen kaivosvaraus sijoittuu miljoonalle ihmiselle juomaveden ottavan Päijänne–tunnelin viereen.

Tilaisuudessa käyttävät etäpuheenvuoron kaivostoiminnan asiantuntijat, tiivisrakenneasiantuntija, DI Peter Brandt, joka on hiljattain ollut MTV:n Huomenta Suomessa keskustelemassa kaivosyhtiön edustajan kanssa aiheesta, ja biokemisti, FT Jari Natunen. Myös Savonlinnan kaupunginjohtaja lähettää terveisensä Saimaan kaivostilanteesta tilaisuudessa.

Adressissa vaaditaan varauksen poisvetämistä ja sitä, että varausalueen kunnat kieltävät malmikaivostoiminnan alueellaan.

Asiasta kiinnostuneet voivat tulla Kotiseututalolla tai seurata tilaisuutta linjoilla linkistä:

https://meet.google.com/soo-uiia-ijj

Vesistöt eivät saa kärsiä

Kaivosvarauksia on tehty viime aikoina paljon pitkin Suomea. Samaan aikaan Saitan kanssa malminetsintäyritys teki kaksi muutakin isoa varausta halki keskisen Suomen aina Poriin asti.

– Varauksia on tullut kuin sieniä sateella EU:n Kriittisten Raaka-aineiden Asetuksen edellä. Teollisuus tarvitsee metalleja, lisäksi digitaalisuus ja vihreä siirtymä lisäävät tarvetta. Meillä vesistöt ovat vielä puhtaita, pohjavettä kaikkialla ja vesistöt linkittyneet läpi maan keskenään, toisin kuin muualla EU:ssa ja monissa muissa kaivosmaissa, sanoo Jaatinen.

– Raskasmetallivalumat aiheuttavat vahinkoja, jotka eivät ole ennallistettavissa. Kaivokset tuottavat yli 90 % Suomen vaarallisesta ongelmajätteestä, mutta kaivosvero on meillä vain 0,8 %, kun se esimerkiksi Kongossa on 10%.

Jaatinen havahtui kaivosten mukanaan tuomaan ympäristöuhkaan vuonna 2021 brittiläisen Pallagenin varauksen myötä. Noin 500 km2 varausalue käsitti lähes koko Päijänteen alueen.

– Neljä vuotta sitten Pelastetaan Päijänne -niminen ryhmä keräsi viikon aikana yli 6000 jäsentä ja tapasimme yrityksen edustajan, joka metelistä pelästyneenä lähti lopulta anteeksipyydellen pois. Nyt adressi keräsi myös yli 6000 nimeä kahden viikon aikana. Ryhmän nimi muutettiin, koska varaus on myös Vesijärven puolella ja mahdolliset vaikutukset tuntuvat Kymijoen vesistössäkin.

Varauksen tehnyt, Norjassa päämajaansa pitävä Equivest Metals Oy on tehnyt puolen miljoonan dollarin sopimuksen yhteistyöstä ison kansainvälisen kaivosyhtiön kanssa. Kaivoksen rikastusjätepato romahti Brasiliassa vuonna 2015 aiheuttaen maan historian isoimman ympäristökatastrofin. Meneillään on oikeusjuttu, jossa vaaditaan 37 miljardin punnan korvauksia.

Ryhmää huolettaa myös EU:n linjaus, jolla ympäristökriteerejä on heikennetty ja EU-maiden metallinsaanti on asetettu luontoarvojen yläpuolelle, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa lainsäädäntöä kiristettiin metallibuumin edellä. Lisäksi Suomessa otettiin joulukuussa käyttöön vesipuitedirektiivin poikkeuksia: kun aiemmin tarvittiin maan hallituksen lupa vesien saastuttamiselle ja sitä sai anoa vain kerran kuudessa vuodessa ja kun maan historiassa hallitus on antanut poikkeusluvan vain neljä kertaa, nyt lupia saa hakea milloin vain suoraan lupaviranomaiselta.

– Tekniikat ja teknologiat vesistöjen puhtaana pitämiseen ovat olemassa ja niiden käyttöä pitäisi vaatia, vaikka se enemmän maksaisikin.

Litiumia ja cesiumia

Kuntiin tuli kesällä tieto kaivoslain mukaisesta kaivosvarauksesta. Equivest Metals Oy otaksuu kaivosviranomaiselle jättämässään varausilmoituksessa, että alueelta voi löytyä litiumia, cesiumia ja harvinaisia maametalleja. Lisäksi alueella on potentiaalia tantaalin, tinan, kullan, nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin osalta.

Vuoden varausaikana yhtiö jatkaa paljastumien tunnistamista Lidar–aineiston avulla ja tutkii aluetta maastokäynneillä. Yhtiö aikoo hakea malminetsintälupaa varausajan loppupuolella lupaavimmille alueille.