Kirkossa kuultiin komea konsertti vähän harvinaisempana ajankohtana, joulun ja uudenvuoden väliviikolla.
Oopperalaulaja Matti Turunen kajautti ilmoille ensin Finlandian Padasjoen kanttori Jussi Keltakankaan säestäessä uruilla ja sen jälkeen ohjelmistossa käytiin läpi koko vuodenkierto joululauluista pääsiäis- ja kesämusiikkiin ja takaisin joulunaikaan. Säestysinstrumenttikin vaihtui välillä pianoon ja haitariin.
Kanttorikaverukset Jussi Keltakangas ja Matti Turunen toteuttivat sunnuntaina 29.12. hyväksi havaitsemaansa kaavaa: ensin messu, sitten kirkkokahvit ja konsertti. Edellisenä päivänä kaksikko oli tehnyt ensin TV7:lle loppiaismessun äänitykset Pornaisissa ja pitänyt vielä konsertinkin.
Sunnuntaina oli edessä toinen konsertti Sulkavalla, joten miehet operoivat samana päivänä hiippakunnan molemmissa laidoissa.
Opintovapaalla kansallisoopperasta olevan Turusen varsinainen tukipiste on Enonkoskella oleva äidin suvun kotitila. Kirjoilla hän on synnyinkaupungissaan Joensuussa:
– Siellä on aina joku ottamassa vastaan postit, olen sitten missä tahansa päin menossa. Sulkavalla on virkapaikka ja Helsingissä oma koti.
Itä-Suomessa enimmäkseen liikuskelevalle Turuselle Padasjoki ei ollut entuudestaan tuttu. Sulkavalla ja Padasjoella on kuitenkin yllättävästi yhtäläisyyksiä, sillä kahvipöytäkeskusteluista on käynyt ilmi, että useammallakin sulkavalaisella on Padasjoella mökki.
Miltäpä sitten konserttisalina toiminut kirkko vaikutti oopperalaulajan silmään?
– Tämä on tosi hieno, kauniilla tavalla koristeltu ja kodikas. Juuri Jussille kehuin, miten hienot urut hänellä täällä on. Sotkamon pojat on tehneet oikein kunnon soittopelin Padasjoelle.
TV-töitä on edessä enemmänkin, 3.1. Turunen ja Keltakangas ovat Radio Deissä aamuohjelmassa haastateltavina, kun heidän gospelkirkkokuoro-ohjelmasarjansa uusitaan. Sitä voi kuunnella sunnuntaiaamuisin klo 9.20. Juhannukselle on tulossa myös TV–messu ja elokuussa Savon kiertuetta.
– Perinteenä on, että yritän olla aina Joensuussa jouluyön messun tekemässä. Nyt olin ensin iltapäivämessussa Sulkavalla ja siitä ajelin 160 km Joensuuhun ja joulupäivän aamuksi taas Sulkavalle. Tuli sellainen joulupukkiolo, kun oli koko päivän matkassa.
Ohjelmistossa vuodenkierto mukana
Joulujen välissä –konsertissa tehtiin vuodenkierto gospelohjelmiston kautta. 255 gospellaulua tuli äänitettyä viime vuoden aikana: niistä valittiin konserttiin parhaiten sopivat helmet, jotka sävelen ja sanan kautta puhuttelevat kuulijaa.
– Suomessa tuntuu olevan tärkeää tietyllä tavalla gospelmusiikin ydin, että se on lähtöisin suoraan Afrikasta. Emme lähde amerikkalaiseen orjuusteemaan, vaan meillä on ilmaisun vapaus, vapaus uskoa, vapaus olla kirkossa ja iloita ja ylistää avoimesti.
Suomen gospelia on sävelletty tuhansia kappaleita muutaman vuosikymmen aikana. Samaan aikaan Sibelius Akatemian käyneet Turunen ja Keltakangas haastoivat välillä opettajiakin esimerkiksi siinä, millaista vapautta voisi käyttää kuoroharjoituksissa.
– Armon tehtävä on vapauttaa ihminen. Huumori on hirveän tärkeää gospelissa, aina pitää olla pieni hykerrys mukana.
Keltakangas on tuonut haitarimusiikin Padasjoen kirkkoon. Hän sisällytti aikanaan haitarin kanttoritutkintoonsa, joten professorit ovat hyväksyneet haitarin kirkolliseksi soittimeksi jälleen. Vuosisatojen jälkeen haitarista on tullut taas hovikelpoinen.
– Haitari on kuulemma itse asiassa alunperin kehitelty urkujen virittämistä varten. Urkurit vetäisivät palkeet soimaan ja ehtivät viritystöihin, siihen kun tarvitaan molemmat kädet.
Turusen allakassa on myös runsaasti oopperavierailuita. Tampereella on Viimeiset kiusaukset, joka tulee Savonlinnan Oopperajuhlille kesällä.
– Laulan siellä Paavo Ruotsalaista harjoituksissa ja lisäksi minulla on sepän rooli, tuttu jo entuudestaan. Lahdessa ja Tampereella teen Verdin ja Mozartin Requmia keväällä, käyn Hongkongissa Sarastroa laulamassa Taikahuilussa ja syksyllä Münchenissä.
Savonlinnassa oopperaa laulava kanttori on mainosvaltti.
– Voisi sanoa, etten ole kanttoreiden kasvattama, vaan lapsi- ja nuorisotyönohjaajien sekä joensuulaisten huipputeologien kasvattama kirkkomusiikkiin.
Uralle johdattelivat hyvät opettajat Joensuussa, Helsingissä ja maailmalla. Jaakko Ryhänen on suurin vaikuttaja ja myös Matti Salmisen kanssa Turunen on tehnyt hyvää yhteistyötä.
– Oli hieno mahdollisuus jo varhaisessa vaiheessa nähdä, millaista huipulla on. Samalla tähtäyspiste tuli asetettua mahdollisimman kauas.
Muusikonura on monipuolinen. Kanttorintyön ohessa Turunen myös opettaa ja säveltää.
– Musiikista löytyy monia ulottuvuuksia, joissa voi kasvaa jatkuvasti.
Turunen on tehnyt Keltakankaan kanssa myös Jaakko Ryhäsen ja Seppo Hovin inspiroimaa Muuttumaton rakkaus –konserttikokonaisuutta; siinä yhdistellään hengellistä musiikkia, klassista ja myös suomalaisia iskelmiä kuten Mun sydämeni tänne jää, joka on suosittu hautajaislaulu nykyään.