Padasjoen reitin osakaskunnassa on jo pitkään seurattu kunnostusten ja taimenten kotiutusistutusten tuloksellisuutta. Tuoreimmat tiedot kertovat hyvää: nousuesteiden poistuttua taimentiheydet ovat kasvussa.
Hämeen Kalatalouskeskuksen raportissa suositellaan vastakuoriutuneiden poikasten istutuksia Padasjoen reitillä taimenkannan vahvistamiseksi. Istutukset tulisi tehdä Kirkkojoen emokalapyynnin jälkeläisillä. Sen sijaan yksivuotiaiden taimenten istutukset eivät ole enää viime vuosina tuottaneet juurikaan tuloksia, joten niiden istutuksista voidaan luopua.
Kalalaskennat tehtiin sähkökoekalastamalla, lisäksi tehtiin kutupesälaskentoja vesikiikareilla Vierun-, Arra- ja Kaukilankoskella.
Pääreitin koskista Vieru on kunnostettu vuonna 2020 ja samalla vanhaan ruukkipatoon tehtiin kalatie. Arrakosken kuivillaan olleeseen luonnonuomaan on tullut juoksutusvelvoite viisi vuotta sitten ja koskeen tehtiin vuonna 2021 talkookunnostuksia taimenten elinolosuhteiden parantamiseksi.
Arrakosken yläpuolinen Kaukilankoski on kunnostettu kaksi vuotta sitten ja reittiin laskevat sivupurot Pannijoki ja Risulanoja viime vuosikymmenellä. Nousuesteiden poistamisen jälkeen kaloilla on vaellusväylä auki Päijänteestä Vesijaolle.
Vierunkoskessa on ajoittain havaittu taimenen luontaista lisääntymistä. Reitille on myös kotiutettu suunnitelmallisesti taimenia jo vuosia. Vuosina 2022–2024 pienpoikas- ja mäti-istutukset on tehty Kirkkojoen suulta pyydettyjen emokalojen jälkeläisillä.
Padasjoen reitti alkaa bifurkaatiojärvi Vesijaosta, josta Päijänteen suuntaan purkautuvat vedet laskevat Sumperinojan ja Tohtainlammen kautta Myllyjärveen ja Kaukilankosken kautta Miestämään ja edelleen Alajärveen, Tarposeen, Ruokolammille, Yläjärveen ja Kirkkolammille.
Kaukilankoski, joka sijaitsee Myllyjärven ja Miestämän välissä, on 130 metriä pitkä, pudotuskorkeutta on lähes kuusi metriä. Koskeen on kotiutettu taimenkantaa vuodesta 2023 alkaen.
Arrakoskessa sijaitsee vesivoimalaitos, jonka kautta suurin osa reitin vedestä johdetaan voimalaitosuomaan. Arrakosken luonnonuoma on 340 metriä pitkä koski, jossa on pudotuskorkeutta yli 20 metriä. Luonnonuoman yläosassa sijaitsevaan patoon on vuona 2019 valmistunut kalatie.
Vierunkoski on Tarponen- ja Ruokolammi-nimisten järvien välissä. Kosken yläosassa sijainnut vanha ruukkipato, joka on estänyt kalojen vaellukset reitin yläosille, on poistettu vuonna 2020 Vierunkosken kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä.
Vierunkoskesta saatiin koekalastuksessa yhteensä kuusi taimenta. Kesänvanhoja taimenia ei saaliiksi saatu, vanhemmista kolme oli rasvaeväleikattua poikasta. Lisäksi saaliiksi saatiin särkiä, ahvenia ja mateita.
Risulanojasta saatiin yhteensä 23 taimenta, joista 22 oli kesänvanhaa poikasta. Vanhempien yksilöiden tiheydet ovat olleet laskussa kolmena viimeisenä vuotena. Taimenten lisäksi purosta saatiin made.
Suuremmat kunnostukset on saatu päätökseen. Reitin taimenkannan istutukset on pyritty tekemään kolmena viime vuotena suurimmaksi osaksi Kirkkojoen suulta pyydettyjen emokalojen jälkeläisillä: tällä tavoitellaan laadukkaimpia poikasia.
– Tämä tarkoittaisi, että poikasten selviytyminen luonnossa olisi parempaa ja ne myös leimautuisivat reitille ja palaisivat aikanaan lisääntymään koskialueille. Huomionarvoista tämänvuotisessa pyynnissä oli kesänvanhojen poikasten suuri koko samaan tapaan kuin vuonna 2023, todetaan raportissa.
– Isojen emokalojen mädistä kuoriutuneet poikaset ovat olleet istutushetkellä suuren kokoisia ja kasvaneet myös kesällä poikkeuksellisen suuriksi. Näiden poikasten selviytyminen ensimmäisestä talvesta pitäisi olla pieniin lajitovereihin verrattuna huomattavasti parempaa.
Vaikka Kirkkojoen suulta on pyydetty emokaloja, on niitä päässyt nousemaan myös reitille. Kirkkosillan alla nähtiin jälleen lukuisia taimenia kudulla. Valitettavasti Arra-, Kaukilan- ja Vierunkosken kutupesälaskennoissa ei pesiä löytynyt, joten taimenet edelleen jäävät joen alaosiin kutemaan, missä ei kuitenkaan ole taimenen poikasille soveltuvia poikasalueita.
Panni- ja Risulanojalla vastakuoriutuneiden poikasten istutukset tuottavat vuodesta toiseen tasaisesti hyviä tuloksia. Ilmeisesti molempien purojen vesi pysyy riittävän viileänä myös kuumina kesinä. Sen sijaan poikasten kannalta ongelmana on ollut kuivien kesien aiheuttama virtaaman lasku: uomat ovat ajoittain lähes kuivuneet.
– Arrakosken sähkökoekalastus ei anna täysin luotettavaa kuvaa taimenten tiheyksistä. Koekalastushetkellä joen vesi oli poikkeuksellisen lämmintä, minkä takia kalojen taintuvuus oli normaalia heikompaa. Tämä aliarvioi poikasten määrää koekalastuksessa.
Tempoileva juoksutus ja poikkeuksellisen lämpimät vuodet ovat vaikuttaneet negatiivisesti taimenkannan kehittymiseen ja istutusten tuloksellisuuteen.