Jos kaikki sujuu kitkatta, tuulimyllyt nousevat Tornimäkeen vuonna 2028. Nyt ollaan kuitenkin kaavoitusprosessin alkuvaiheessa: hanketta esiteltiin torstaina 12.12 yleisötilaisuudessa kuntalassa.
Tuulimittausmaston mittauslaitteet pyörivät tälläkin hetkellä Tornimäessä kuten ne ovat tehneet jo kaksi vuotta. Muutoin viimeiset pari vuotta hankkeessa ovat olleet hiljaiseloa aina elokuuhun asti: silloin energiayhtiö teki kaavoitussopimuksen Padasjoen kunnan kanssa. Kaavoitusvaihe on vihdoin käynnissä.
– Hankekehitys, missä vaiheessa nyt ollaan, on aika iso kokonaisuus. Tällainen hanke vaatii osayleiskaavan ja rakennusluvan lisäksi mm. lentoesteluvan, totesi projektijohtaja Elvira Ehnström ABO Energyltä.

Hanke lähti käyntiin neljä vuotta sitten, kun tehtiin esiselvitys ja hankittiin oikeus käyttää alueen maita. Maanvuokrasopimuksia on useiden maanomistajien kanssa: hankealueella on 24 kiinteistöä.
Luvituksen jälkeen vuorossa on rahoituksen hankinta lainajärjestelyineen. Rakentamisvaiheessa pitää olla liittymissopimus sähköverkkoon. Siihen liittyvät maansiirtotyöt, perustukset, voimaloiden pystytys ja käyttöönotto. Olemassa olevia metsäteitä parannetaan ja uusia rakennetaan.
Sitten seuraa omistuksen siirto. Tuulivoimahankkeita ostavat tahot ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia uusiutuvaan energiaan sijoittavia yhtiöitä, kuten eläke- ja energiayhtiöitä.
– Me emme myy sähköä, vaan myyntituotteemme on hanke.
Viimeisin vaihe on palveluiden kuten operatiivisen johtamisen ja huollon järjestäminen.
Miksi tuulivoimaa? Ehnström muistutti, että se on puhdasta ja edullista. Maatuulivoima on nopein tapa lisätä kotimaista energiantuotantoa, lisäksi se kasvattaa energiaomavaraisuutta.
– Suomi on sitoutunut moneen ilmastonmuutokseen liittyvään tavoitteeseen, mm. kivihiilestä pitäisi luopua vuoteen 2029 mennessä. Tuuliolosuhteet ovat meillä hyvät, asukastiheys harva ja tuulivoimatuotannolle soveltuvaa talousmetsää on paljon. Suuri etu on maailman paras sähköverkko.
Parin vuoden takainen gallup osoittaa, että 82 % suomalaisista haluaa lisää tuulivoimaa. Toteutuneen tuulivoima-alueen jälkikyselyssä peräti 70–75 % oli tyytyväisiä ja neljä viidestä piti aluetta edelleen viihtyisänä.

Yksi voimala pois, korkeudesta pois 10 m
Vireillä olevaan maakuntakaavaan on laskettu teoreettiset 10 voimalanpaikkaa Tornimäelle, mutta rajaus on vähän eri. Tarkempien tutkimusten jälkeen ABO Energy on tiputtanut kuudesta voimalasta yhden pois ihmisille ja luonnolle aiheutuvien vaikutusten vuoksi. Lisäksi kokonaiskorkeutta on pudotettu 300 metristä 290 metriin.
– Ympäristövaikutusten arviointia on tehty jo lähes kahden vuoden ajan, joten meillä on kaavoituksen alkaessa jo paljon tietoa alueesta. Voimalasijoittelu ei ole kiveenhakattu, vaan tarkentuu kaavatyön aikana, samoin hankealue.
Paikallisiin hyötyihin lukeutuu kiinteistöverotulo, jota kertyy keskimäärin 30 000 euroa vuodessa voimalaa kohden. Työllistämisvaikutuksia on erityisesti maanrakennuksessa ja teiden leventäminen ja aurattuna pitäminen hyödyttävät myös paikallisia, sillä alueella voi kulkea jatkossakin. Maanomistajille kertyy vuokratuloa koko tuulipuiston toiminnan ajan eli noin 30–35 vuotta.
Maiseman muuttumista selvitetään havainnekuvilla ja mahdollisilla 3D-mallinnuksilla. Uusia havainnekuvia julkaistaan 17 paikasta ensi kevään YVA–selostuksen yhteydessä.
Parhaillaan on menossa 13.1. asti kuulemisaika OAS–suunnitelmasta. Mielipiteitä on mahdollisuus antaa vielä kaavaluonnos- ja -ehdotusvaiheessa, joiden yhteydessä on myös yleisötilaisuudet.
ABO Energyllä on hankkeelle oma viestintäsuunnitelma, jonka mukaan paikallinen tiedotus hoidetaan Padasjoen Sanomien ja kunnan nettisivujen kautta. Lisäksi voi tilata yhtiön uutiskirjeitä.
Jos ja kun tuulivoima-alue toteutuu, tehdään tyytyväisyyskysely asukkaille ja maanomistajille.
YVA–selostus ja kaavaluonnos keväällä
FCG Finnish Consulting Group toimii sekä YVA- että kaavakonsulttina hankkeessa. Projektipäällikkö Arto Sipinen mainitsi YVA-menettelyn olevan oma prosessinsa, josta ei tule päätöstä, vaan Elyn päätelmä. Kaavan hyväksymisestä päättää Padasjoen kunnanvaltuusto ja vasta tästä päätöksestä on mahdollista valittaa.
Sipinen kävi esityksessään läpi hankkeen vaiheita. Kaavoitusaloite on hyväksytty joulukuussa 2021, jonka jälkeen on tehty kaksi tuloksettomaksi jäänyttä valitusta. YVA:n yhteydessä on tehty lukuisia selvityksiä, joita esitellään kuulutusvaiheessa tarkemmin. Asukaskyselyn lisäksi on haastateltu metsästäjiä ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä, jolla on leirikeskus Taruksella.
Hankealueen pohjoispuolella Särsjärven rannalla on runsaasti lomarakennuksia. Kahden kilometrin säteellä on 76 mökkiä ja kahdeksan vakituista asuinrakennusta. Kirkonkylä sijaitsee noin 4 km etäisyydellä hankealueesta, lännessä ja pohjoisessa on kyläastutusta 5 km päässä. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on noin 6 km päässä Auttoisilla ja Vesijaolla.
Hankealueella on yksi maanomistajan rantakaava, jonka kumoamisesta on alustavasti sovittu.
Kaavaluonnoksen on määrä valmistua keväällä 2025, –ehdotuksen syksyllä. Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden kuluttua, loppuvuodesta 2025 tai alkuvuodesta 2026.
Karttojen ja kuvien äärellä keskusteltiin
Väkeä oli valtuustosalissa noin 50 ja lisäksi langoilla oli kymmeniä etäosallistujia. Yleisöstä esitettiin useita huolenaiheita, mutta myös hanketta kannattavia puheenvuoroja. Ruotsissa ja Saksassa usein matkusteleva totesi tuulimyllyjen sopivan maisemaan vallan hyvin:
– Ihmettelen tätä hössötystä, tuulimyllyjä on jo paljon pitkin Suomea ja muualla vielä enemmän.
Perustuksiin käytettävän betonin epäiltiin vaikuttavan maaperään. Tähän yleisöstä huomautettiin, että kaivot ja vesitornit ovat perinteisesti betonista, eikä niitä ole koskaan kyseenalaistettu.
Yhtenä huolenaiheena olivat pohjaveden läheisyys ja voimaloista irtoavat mikromuovit, joita ei yhtiön väen mukaan kuitenkaan irtoa edes sitä vähää mitä liikenteestä. Mökkiläisten epäiltiin karsastavan myllyjä ja kiinteistöjen arvojen alenevan. Purkuvaiheesta rahastoineen keskusteltiin myös ja siitä, miltä tuulivoimala kuulostaa.


Tornimäen hankealue
- 830 ha
- max. 5 voimalaa
- yksikköteho 6–10 MW
- maata 2 ha/voimalapaikka
- kokonaiskorkeus max. 290 m
- sähköliityntä alueella Elenian 110 kV johtoon
- luonnonsuojelualueet riittävän kaukana
- erityispiirteinä maisemavaikutukset, erityisesti Päijän-
teelle, ja iso vapaa-ajan asuntojen määrä lähialueella
ABO Energy Suomi
- yli 10 vuotta Suomessa
- 12 valmiiksi kehitettyä hanketta, joista 11 rakennettu itse, 1 myyty siinä vaiheessa kun projektioikeudet on saatu
- yhteensä 103 voimalaa ja noin 460 MW
- kaavoituksessa 23 hanketta (450–550 voimalaa)
- missiona vihreän siirtymän todeksi tekeminen
- Päijät-Hämeessä toinenkin hanke suunnitteilla Orimattilassa
- kehittää tuuli-, aurinko- ja akkuhankkeita sekä tutkitaan vetyhankkeita
- ABO Energy on globaali yhtiö, perustettu Saksassa, nimi juontuu yrityksen kahden perustajan nimistä