Nuorista kymmenellä prosentilla on heikko lukutaito ja pojista jopa 16 prosentilla.
Opettaja Anita Kuusenhako piti Kodin ja koulun -päivänä perjantaina 27.9. yläkouluikäisten huoltajille luennon lukemisen tärkeydestä. Lasten ja nuorten lukutaito ei ole pelkästään äidinkielen opettajan, vaan kaikkien aikuisten vastuulla. Vanhemmat ovat lasten ja nuorten esikuvia kaikessa, myös lukemisessa. Kuusenhako toivookin, että vanhemmat antaisivat lapsilleen lukevan aikuisen mallin ja puhuisivat lukemisesta arvostavasti kotona.
Yläkouluikäiset lapset saavat koulusta kirjalistan uusimmista, ajanmukaisista nuorten kirjoista, mutta sopivaa lukemista löytyy myös useilta nettisivuilta, kuten lukuloma-, lukufiilis- tai lukemo-sivuilta. Kuusenhako esitti huoltajille Lukuilo-haasteen.
– Kirjasto aukeaa käyttökatkon jälkeen ensi viikolla. Haastan teidät etsimään nuorenne kanssa hänelle mieleistä lukemista jo ennen kirjastokäyntiä. Käykää yhdessä kirjastossa, kuljeskelkaa hyllyjen välissä ja etsikää mieleistä lukemista. Lainatkaa kirja ja varatkaa tietylle illalle viikossa yhteinen lukuhetki, jossa luette toisillenne. Ja toivon, että liitytte Wilma-viestissä julkaistuun WhatsAppin lukuilo-ryhmään ja julkaisette siellä lukuvinkkejä ja kokemuksianne. Haastakaa mukaan muitakin nuoria huoltajineen, toivoo Kuusenhako.
Lukutaito on puhuttanut suomalaisia viime vuosina. Erityisesti huolta on aiheuttanut lasten ja nuorten lukutaidon lasku, joka on nähtävissä myös selvästi tutkimuksissa ja tilastoissa. Esimerkiksi PISA-2022 – tutkimuksessa lukutaidon taso laski Suomessa viidenneksi eniten verrattuna muihin OECD-maihin.
– Lukutaito laski koko maassa, kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla. Muutos on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tyttöjen osaaminen on keskimäärin heikentynyt poikien osaamista enemmän, kertoi noin 50 kirjaa vuodessa lukeva Kuusenhako.
Sekä äidinkielen opettajana toimiva Kuusenhako että matematiikan ja fysiikan opettaja Mika Haataja ovat huomanneet, että nuorten kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut. Nuorista kymmenellä prosentilla on heikko lukutaito ja pojista jopa 16 prosentilla.
– Heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Äikkä on taito- ja välineaine, joka vaikuttaa kaikkien muiden aineiden opiskeluun. Lukutaito ei voi olla vain äikän opettajan vastuulla vaan kaikki opet ovat äikän opeja, painotti Kuusenhako.
Mika Haataja oli Kuusenhakon kanssa samaa mieltä:
– Jos osaa laskea, se on mukava lisä fysiikan opiskelussa. Mutta entistä enemmän pitää osata antaa sanallisia selityksiä ja perusteluja ilmiöille.
Nuoret itse pitävät äidinkieltä hyödyllisenä mutta tylsänä aineena.
Pärjääminen arkielämän tilanteissa paranee
PISA-arvioinnissa työelämän ja opiskelun kannalta riittävänä lukutaidon tasona on pidetty tyydyttävää taitotasoa.
– Suomessa riittävän eli tyydyttävän tason saavuttaa 56 % nuorista. ” Luen vain, jos on pakko”, vastasi yli puolet nuorista. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut; entistä useampi pitää lukemista kuitenkin hyödyllisenä.
Kiinnostus lukemista kohtaan olisi saatava heräämään, sillä hyvä lukutaito vaikuttaa moneen asiaan.
– Yhä useamman nuoren pääuutislähde on TikTok. Toki suurilla medioilla ja eri viranomaisilla on myös TikTok- viestintää mutta entistä enemmän on kiinnitettävää huomiota luotettavan tiedon saantiin. Tärkeää on erottaa jonkun mielipide faktasta.
Myös työelämä vaatii entistä parempaa lukutaitoa.
– Yhteys työttömyyden ja heikkojen perustaitojen eri luku- ja numerotietojen välillä on vahva. Esimerkiksi puolet työllisyyspalvelun asiantuntijoista arvelee asiakkaansa lukutaidon tason olevan este työnhaulle.
Puoli tuntia lukemista päivässä riittää
Mutta eipä hätää; jo puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa.
– Pitkäjänteinen lukeminen koulun alusta asti näyttää ennustavan etevintä lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä peruskoulun lopussa. Lukeminen vahvistaa myös matematiikan taitoja. Päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saavat perustaitoihinsa yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukevat vähän.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lukemisharrastusta. Kuusenhako painottaa, että aikuisen tehtävänä on varmistaa, että nuorelle jää riittävästi aikaa ja rauhaa lukemiseen.
– Pistetään kännykkä pois ja tehdään lukemisesta säännöllinen ja pitkäjänteinen osa arkea. Luetaan kaikenlaisia, monipuolisia, pitkiä tekstejä. Luetaan vaikka hömppää, pääasia on löytää lukemisen ilo.
Pappilanmäen koululla oppilaat viedään säännöllisesti, neljän viikon välein, kirjastoon lainaamaan uutta luettavaa.
– Äikästä tulee harvemmin läksyjä, mutta jos päivällä on ollut äidinkielen tunti, opettaja olettaa, että oppilas läksyjen tekemisen sijaan lukee 15 minuuttia–puoli tuntia illalla. Kotiväki voisi tukea tehtävässä kysymällä nuorelta mikä kirja hänellä on luennossa. Lukea voi myös yhdessä nuoren kanssa.
Lukutaitoon on panostettava juuri nyt. Kansallisen lukutaitostrategian visiona onkin, että Suomi olisi maailman lukutaitoisin maa vuonna 2030. Lukemiseemme ovat vaikuttaneet lukemisen uudet muodot esimerkiksi ääni- ja e-kirjat, median pirstaloituminen sekä uudet teknologiat kuten älypuhelimet.
– Edistynyt ja syventynyt lukutaito on paras puolustus valeuutisia, vihapuhetta ja ääri-ilmiöiden nousua vastaan.
Merkittävä tekijä lukutaidon kehityksessä on kodin lukutottumukset.
– Merkityksellistä on, luetaanko kotona lapselle ja lukevatko aikuiset itse. Nykypäivän vanhemmat lukevat aiempaa vähemmän ja enää joka viides vanhempi pitää lukemisesta. 1/3 suomalaisista aikuisista ei lue vapaa-ajallaan edes yhtä kirjaa vuodessa.
– Kuka tahansa meistä voi olla lukutaidon lähettiläs ja innostaa muita lukemaan ja vahvistamaan lukutaitoaan.