Virmailan sukuyhdistyksen metallinetsintäretki suuntautui lauantaina 14.9. esi-isä Heikki Pietarinpojan synnyinsijoille Virmailaan. Retken vetäjänä toimi Menneisyyden metsästäjät –TV-sarjasta tuttu Pekka Kupila, joka on itsekin Virmailan ratsutilallisen jälkeläinen 13. polvessa, Paateri-Lättilän sukuhaaraa.
– Hienoa päästä lempiharrastuksen pariin suvun alkulähteille, sanoi Kupila, joka ennen maastoon lähtöä opasti retkeläisiä metallinetsinnän saloihin: itsellään kokemusta metallinetsinnästä on jo 1990-luvulta lähtien.
– Vaikka Virmailassa en ole aiemmin käynytkään, Padasjoella olen ollut toisen harrastukseni, partion merkeissä nuorempana leirillä.
Retkeläisistä merkillepantavan osuuden muodostivat kuhmoislaiset, muut olivat lähinnä pääkaupunkiseudulta. Yksi Padasjoelta kotoisin oleva espoolainen edusti sentään retkipaikkakuntaa Toritulla sijaitsevan mökkinsä kautta.
Metallinetsinnässä yhdistyvät kiinnostavalla tavalla historia ja luonto. Indiana Jones –tyyppisen jännityksen harrastukseen tuo se, että koskaan ei tiedä, mitä maa sisälleen kätkee.
– Viikko sitten Englannissa oli 1500 metallinetsijän tapahtuma ja kulta-aarre löytyi epäilyksiä herättävästi heti ensimmäisenä päivänä. Kyseessä saattoi olla ehkä mainostusmielessä tehty huijaus, niin sanottu suolaus.
Englanti on metallinetsinnän luvattu maa, siellä etsijöitä ja myös etsittävää on paljon. Suosiota on lisännyt hyvien löytöjen palkitseminen. Suomessa harvemmin kultaesineitä löytyy:
– Itse olen etsinyt pyydettäessä pari kultasormusta, toinen oli tippunut omistajaltaan järveen ja toinen lumihankeen. Pääasiassa löydöt on ihan roskaa: alumiinipaperia, pullonkorkkeja ja muuta, mitä ihmiset ovat valitettavasti jättäneet luontoon. Ehkä joka kymmenes löytö on mielenkiintoinen.
Virmailasta löytyy entuudestaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Virmailan kylästä on varhaisin lähdemaininta vuodelta 1486.
– Ehkä me tänään viemme Virmailan rautakaudelle.
Jotain myös löytyi.
Metallinetsimen kanssa voi kierrellä melkein missä tahansa, mutta kaivaa ei kaikkialla saa. Käytännössä maanomistajalta kysytään aina ensin lupa ja muinaismuistoalueilla ei saa kaivaa. Joskus etsijät ovat liikkeellä arkeologin toimeksiannosta.
Kupila kehotti ennen kohteen valitsemista tekemään huolella taustatyöt. Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulta näkyvät keskiaikaiset kylät ja ilmakuvista paljastuvat tummentumat, jotka usein johtavat etsijän polttokenttäkalmistolle. Myös laserkeilauskuvia on nykyään kattavasti saatavilla.
Miekka paras löytö
Kupila kertoi myös dokumenttisarjan TV–kuvauksista. Menneisyyden metsästäjiä kuvattiin kahdeksan jakson verran vuonna 2015–2017.
– Päästiin aika hienoihin paikkoihin ja löydöt on kaikki oikeita.
Kupila teki parhaan löytönsä Haukilan kartanon mailta. Viikinkiaikainen miekka oli 30–40 sentin syvyydessä kiven vieressä. Etsijät eivät arvolöytöä maanpinnalle nostaneet, vaan museoviraston väki tuli myöhemmin suorittamaan virallisen kaivauksen.
– Miekan palaneesta säilästä paljastui kuvauksissa kaiverrettuja kuvioita: risti, ympyrä, ässiä. Kolot kertoivat, että asetta oli käytetty.