Valtuustoseminaari antoi hyväksyntänsä kunnanjohtajan visioehdotukselle Paljon enemmän kuin Mummola. Visiota painopisteineen työstettiin kaksipäiväisen luottamushenkilöseminaarin aikana Vuolenkoskella.
Metsä, maisema ja mielihyvä on pian vaihtumassa uuteen kuntavisioon. Heti kunnanjohtajan julkistettua Paljon enemmän kuin Mummola -vision valtuutetut keksivät lukuisia myönteisiä asioita sanaan liittyen. Mummola on monimerkityksellisenä sanana kotoisa ja turvallinen, mummosta tulee mieleen nallekarkkeja varten saatu markka ja mukava yhdessä tekeminen. Vanha tokaisu ”Eteenpäin, sanoi mummo lumessa” sopii hyvin tulevaisuuteen tähyävälle kunnalle.
– Olin itse mutustellut sanaa etukäteen pari viikkoa ja siitä saa kyllä aikaiseksi hyvää tarinaa. Padasjoki on ensimmäinen kunta koko Suomessa, joka tunnustaa julkisesti visiossa ikärakenteensa. Ei lähdetä pilvilinnoja rakentamaan, vaan pistetään perusasiat sellaiseen kuntoon, että houkuttelevuus tulee sitä kautta, perusteli Juha Rehula.
Rehula kiistää olevansa idean isä: Mummola nousi esiin kuulemma kansalaiskyselystä.
Myönteinen signaali
Kärkihankkeista kaksi nousi seminaarissa ylitse muiden: satama ja uusi koulu. Satamaan on panostettu paljon jo tähänkin mennessä, mutta kahden koulun loukussa on kärvistelty pitkään. Vanhenevan väestön kunnassa on rohkeaa visioida, että vielä tällä vuosikymmenellä Padasjoelle rakennetaan uusi 160 oppilaan koulu.
– Onhan se melkoinen tulevaisuussignaali siitä, että Padasjoella halutaan katsoa eteenpäin. Mitä muuta koulun yhteyteen tulee ja mitä se maksaa, vielä ei kannata kysyä sitä. Vasta on saatu lupa lähteä kouluhanketta valmistelemaan, totesi Rehula.
– Ihan pieni asia ei ole se, millainen kuntakuva Padasjoesta on. Viesti ulospäin pitää olla se, että meillä on moni asia aika hyvällä mallilla. Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, ja koetetaan kertoa se myös muille.
Rehulan missiona on nostaa Padasjoen kunta sille tasolle, mille kuuluu. Monipaikkaisuus on jo lisääntynyt, kun mökkiläiset viipyvät tutkitusti kuukauden pidempään.
– Nyt hyväksytään perusajatus, että Padasjoella ei jatkossa ole jatkuvan kasvun strategiaa, vaan meillä on strategia, joka tähtää siihen, että niillä ihmisillä jotka Padasjoella ovat, olisi mahdollisimman hyvä elämä.
Kuntayhteistyöstä ei enää puhuta
Strategian työstäminen alkoi syyskuun seminaarissa, jonka jälkeen 750 ihmistä on kyselyn ja kyläkierroksen kautta antanut mielipiteensä kunnan kehittämisestä vuoteen 2035. Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä oli virkamiesporukalla valmistellut puolen tusinaa hankeaihioita seminaarille työryhmätyöskentelyn pohjaksi.
Seminaarin ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada linjattua isosta strategiakuvasta yhteinen näkemys. Tavoite täyttyi yli odotusten: visio saatiin lukittua ja kärkihankkeita työstettyä eteenpäin. Strategian tavoitteisiin lukeutuu mm. se, että Padasjoki päättää jatkossakin omista asioistaan.
Yllätys on ollut se, että kuntayhteistyöstä ei enää puhuta.
– Valintoja pitää pystyä tekemään, kaikki ei voi olla yhtä tärkeää.