Padasjoen reitin kalataloudelliset kunnostukset on saatu pääosin päätökseen, kun Kaukilankosken kunnostukset valmistuivat toissa vuonna.
Reitin taimenkannan istutukset on pyritty tekemään kahtena viime vuotena suurimmaksi osaksi Kirkkojoen suulta pyydettyjen emokalojen jälkeläisillä. Hämeen kalatalouskeskuksen joulukuussa valmistuneesta raportista selviää Padasjoen reitin alueelle tehtyjen taimenten istutusten onnistuminen. Kunnostusten ja taimenten kotiutusistutusten tuloksellisuutta seurataan sähkökoekalastuksen avulla koealoilta.
Kaukilankoskesta saatiin syksyllä saaliiksi kesänvanhoja taimenenpoikasia ja yksi vanhempi rasvaeväleikattu taimen. Todennäköisesti poikaset olivat peräisin kevään istutuksesta.
Arrakosken luonnonuomasta saatiin 37 kesänvanhaa taimenta, lisäksi mateita. Vierunkosken saalis oli 20 taimenta, joista kesänvanhoja 15. Valtaosa vanhemmista poikasista on vuosien varrella koskeen istutettujen rasvaeväleikattuja poikasia. Taimenien lisäksi haaviin tarttui särkiä, ahvenia ja mateita. Risulanojasta saatiin 18 taimenta, joista 16 oli kesänvanhaa. Pannijoen kesänvanhojen poikasten tiheys oli seurantahistorian korkein. Saaliiksi saatiin 121 kesänvanhaa taimenenpoikasta ja vanhempia yksilöitä 10.
– Huomionarvoista oli kesänvanhojen suuri koko. Isojen emokalojen mädistä kuoriutuneet ovat olleet istutushetkellä suurikokoisia ja kasvaneet myös kesällä poikkeuksellisen suuriksi. Näiden selviytyminen ensimmäisestä talvesta pitäisi olla pieniin lajitovereihin verrattuna paljon parempaa, arvioi Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.
– Vaikka Kirkkojoen suulta on pyydetty emokaloja, on niitä päässyt nousemaan myös reitillä. Toivottavasti kalat ovat nousseet lisääntymään alaosan virtapaikkojen lisäksi myös kunnostetuille koskialueille. Kutupesälaskentoja ei voitu kovien virtaamien takia tehdä. Kirkkosillan alla nähtiin jälleen lukuisia taimenia kudulla.
Pannijoella kesänvanhojen poikasten pituusjakauma oli kaksijakoinen: joukossa oli erittäin pieniä, jopa alle 50–millisiä, ja toisaalta yli kymmensenttisiä. Joessa on ilmeisesti lisääntynyt paikallisia pienikokoisia taimenia, joiden jälkeläiset ovat olleet pieniä koekalastushetkellä.
Pannijoessa oli vuonna 2022 paljon kaikenkokoisia vanhempia yksilöitä. Määrä kuitenkin romahti viime vuoden koekalastuksessa: poikasia on lähtenyt vaeltamaan Päijänteelle, mutta myös kuuma ja kuiva loppusyksy 2022 vaikutti.
Juoksutusvelvoitetta rikottu toistuvasti
Arrakosken taimenkannan kotiuttaminen on ollut erittäin vaikeaa, koska voimalaitos on toistuvasti rikkonut juoksutusvelvoitetta. Uoma on jäänyt useita kertoja kuiville. Viimeisin tiedossa oleva katkos oli keväällä 2022 mäti-istutusten jälkeen, mikä näkyi myös vuoden 2022 koekalastuksessa. Käytännössä saaliiksi saatiin vain eväleikattuja poikasia, jotka istutettiin katkoksen jälkeen.
Tilanne oli jo huomattavasti parempi vuonna 2023.
– Toivottavasti katkoksia ei enää tulevaisuudessa tule ja kotiuttaminen lähtee kunnolla käyntiin.
Vierunkoskella ei poikastiheyksissä ole kunnostusten jälkeen tapahtunut juurikaan muutoksia. Tempoileva juoksutus ja poikkeuksellisen lämpimät vuodet ovat varmasti vaikuttaneet negatiivisesti taimenkannan kehittymiseen. Risulanojan poikasmäärät ovat pysyneet tasaisina.
Koekalastusta vaikeuttaa nykyisin uomassa oleva runsas puuaines. Koealaa onkin jouduttu supistamaan, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Istutukset ovat vähentyneet huippuvuosista.
Vaellusväylä auki Päijänteestä Vesijakoon
Arrakosken kuivillaan olleeseen luonnonuomaan tuli juoksutusvelvoite vuonna 2019. Pääreitin koskista Vieru on kunnostettu vuonna 2020 ja tuolloin vanhaan ruukkipatoon tehtiin myös kalatie.
Arrakosken yläpuoliselle Kaukilankoskelle toteutettiin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma toissavuonna. Reittiin laskevat sivupurot Pannijoki ja Risulanoja on kunnostettu vuosina 2012 ja 2013. Nousuesteiden poistamisen jälkeen kaloilla on vaellusväylä auki Päijänteestä Vesijako-järvelle.
Vierunkoskessa on ajoittain havaittu taimenen luontaista lisääntymistä. Reitin koskialueet ja sivupurot ovat Päijänteen taimenen mahdollisia lisääntymisalueita. Reitille on kotiutettu suunnitelmallisesti taimenia jo vuosien ajan.