Kantorahatuloja 130 miljoonaa Päijät-Hämeeseen
MHY Päijät-Hämeen paikallistoimistolla oli tarjolla glögiä 20.12. ja tavattavissa toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen, joka aloitti 350 km kuntakierroksensa Padasjoelta. Hän kiersi päivän aikana kaikki yhdistyksen toimipisteet (Asikkala, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä) Hämeenkoskea lukuunottamatta.
– Vuodesta 2023 tulee alueelle yksi kaikkien aikojen parhaista. Viime vuonna tuli uusi kantorahaennätys, mutta tänä vuonna hinnat ovat olleet selkeästi korkeammat, sanoi Yli-Talonen.
– Tukin hinta ei ole noussut kovin paljon, mutta kuitu ja energiapuu hypähti ennätystasolle. Kantorahatuloja kertyy yli 130 miljoonaa Päijät-Hämeeseen.
Hoitotöihin 30 % lisäys
Myös hoitotyöt ovat lisääntyneet roimasti. Edellisvuoteen tulee peräti 30 % nousu.
Tukien hyödyntäminen jatkossa helpottuu, vaikka maksutaso hieman alenee. Suurin pudotus on energiapuun korjuussa, josta putoaa kolmannes. Pieni korotus tulee pienimmän taimikon varhaisperkaukseen ja mikä tärkeintä, byrokratia kevenee.
– Aikaa ja vaivaa säästyy, kun ei tarvitse mittailla poistumia, läpimittoja ja muita. Kohde on tukikelpoinen, kun 35 kuutiota energiapuuta kun kertyy kohteelta.
Kemera–tukea voi vuonna 2024 saada, kun edellisestä on kulunut viisi vuotta. Aiempi vuosiraja oli seitsemän vuotta.
Padasjoki on edelleen Päijät-Hämeen puustoisin kunta ja valtakunnallisesti sijoitus on toinen. Keskipuusto on korkea koko maakunnassa ja Kanta-Hämeessä. Sekä puuston kasvu että määrä ovat Hämeessä maan parasta.
– Nettotuloksessa hehtaaria kohti ollaan ennätystasolla, kahtena vuotena on nyt ylittynyt 300 euroa per hehtaari, mitä pidettiin joskus saavuttamattomana. Päijät-Häme on ollut valtakunnan ykkönen tai kakkonen jo pitkään.
Hakkuut jatkuivat korkealla tasolla vuonna 2023. Varaa on silti vielä, sillä Padasjoella on ollut pitkään normaalia enemmän varttuneita ja iäkkäitä metsiä.
– Kierron kannalta on tärkeää, että on kaikenikäistä puustoa. Optimaalinen osuus olisi 15 % uudistuskypsiä ja vastaava osuus nuoria metsiä.
Harvennukset lisäävät puuston kasvua ja hiilensidontaa.
Yli-Talosen 25–vuotisen uran aikana puuston kasvu ja määrä ovat joka vuosi lisääntyneet. Ja vaikka hakkuumäärät ovat korkeat, myös hoitotoimet ja suojelu ovat tilastokärjessä.
Keihäänheittolegendat lannoiteyhteistyöhön
Aikainen talvi on korjuun kannalta hyvä. Pysyvä lumi tuli harvinaisen aikaisin, jo marraskuun alkupuoliskolla.
– On siitä haittaakin, muokkaukset joutui lopettamaan 1–1,5 kuukautta tavallista aikaisemmin. Aika iso määrä on normivuonna tehty vielä marras–joulukuussa, nyt ne lykkääntyy keväälle.
Taimia on tulossa MHY:n kautta jälleen vajaat kaksi miljoonaa alueelle. Istutusten lisäksi käytössä on luontainen uudistus ja jatkuva kasvatus, jota harjoitetaan Päijät-Hämeessä alle yhden prosentin verran. Jos mukaan otetaan yläharvennus, nousee prosenttiosuus.
– Kiinnostusta jatkuvaan kasvatukseen on, mutta kaikilla ei ole sellaisia kohteita. Siellähän täytyy olla valmiina eri-ikäistä puustoa. Normaalisti harvennetusta kohteesta ei sitä ei saa aikaiseksi, huomauttaa korjuupäällikkö Antti Alhola.
Uutta ensi vuonna keihäslegendojen, Pitkämäen ja Ruuskasen kanssa aloitettava yhteistyö. Heidän yrityksensä kautta hankitaan lannoitteet alueen metsiin. Tuhkapohjainen rakeistettu kierrätyslannoite levitetään helikopterilla maastoon ensi kesänä – todennäköisesti myös Padasjoelle.
Metsälannoitukset olivat jonkin aikaa keskeytyksissä lannoitteen hinnannousun vuoksi, mutta nyt hinta on palautunut suunnilleen entiselle tasolle.
Kahden vuoden aikana noin 20 % MHY:n toimihenkilöistä on jäänyt eläkkeelle. Uusia on saatu ilman rekryjä, kun alaa opiskelevat harjoittelijat hakeutuvat vapautuville paikoille.