Kreivi on Suomen korkein aatelisarvo ja nykyään myös hyvin harvinainen, sillä suomalaisia kreivisukuja on jäljellä enää vain kolme. Creutzin suvussa kreivin arvo periytyy kaikille miespuolisille jälkeläisille, kun useissa muissa kreivillisissä suvuissa vain vanhin poika saa kreivin arvon ja muut pojat vapaaherran arvon.
Aateliskalenteri kertoo, että Suomen Ritarihuoneeseen on introdusoitu 357 sukua, joista Suomessa nykyään elossa olevasta 143 suvusta 3 on kreivillistä, 24 vapaaherrallista ja 116 aatelista sukua.
Ylintä aatelisarvoa seuraa vapaaherra eli paroni ja kolmantena arvojärjestyksessä on aatelisherra. Kaikkien Suomen aatelisten sukujen vaakunat ovat Suomen Ritarihuoneen seinällä Helsingissä: ensimmäisenä Creutzien vaakuna, sillä sen järjestysluku on 1.
Suku on asunut Pernajassa yli 500 vuotta. Ensimmäinen aristokraatti suvussa oli komentaja Mårten Mattsson, joka vannoi 1569 uskollisuudenvalan Juhana III:lle, minkä vastineeksi kuningas myönsi hänelle periytyvän aatelisarvon ja siihen liittyvät erioikeudet. Pojanpoika otti käyttöön nimen Creutz.
Creutzin suku on lähtöisin Pernajasta Malmgårdin kartanosta. Turun ja Porin läänin kuvernöörinä vaikuttanut Carl Magnus Creutz rakennutti vanhan puisen päärakennuksen tilalle uusrenessanssityylisen linnan 1880–luvulla.
Creutz–suvusta on tehty väitöskirja: suvun historia on tarkkaan tiedossa vuosisatojen taakse. Mielenkiintoinen sukutarina liittyy Kustaa II Aadolfin armeijassa menestyneen upseeri Ernst Creutzin poikiin: Lorentz Creutz vaikutti politiikassa, kaivostoiminnassa ja lopulta laivaston amiraalina, kun taas Ernst Johan Creutzin ura Svean hovioikeudessa tyssäsi skandaalinkäryiseen selkkaukseen.
Kolme padasjokelaiskreiviä, veljekset Georg Wilhelm (7.7.1918–13.2.1940), Saksalan edellinen isäntä Ernst Lorenz Gustaf (27.5.1915–13.11.2008) ja Carl-Erik (14.6.1911–5.6.2000).
Veljekset kunnostautuivat Taalainmaan noitaoikeudenkäynneissä vuosina 1669–1670. Noituustutkimusten seurauksena langetettiin lukuisia kuolemantuomioita.
Lorenzista tuli sotilas 60–vuotiaana, kun hänet nimitettiin laivaston amiraaliksi. Kokemattoman kapteenin johdolla Ruotsin valtion ylpeys, sotalaiva, räjähti ja upposi Öölannin edustalla.
Varttuneempi väki muistaa varmasti parhaiten Yleisradion pääkuuluttajana toimineen Carl-Erik Creutzin, Radiokreivin, kuten häntä Padasjoella kutsuttiin.
Padasjoella on muitakin aatelisia: Kasiniemen Schildtit.