Vuoden Luonnonystävinä palkittiin Padasjoen Luonnonystävien pitkäaikaiset jäsenet ja vastuunkantajat Arto Stenhammar ja Jouko Latva. Latva on ollut perustamassa paikallista luonnonsuojeluyhdistystä ja Stenhammar on toiminut myös yhdyshenkilönä Padasjoen Latuun: yhdistysten yhteistä toimintaa on jokakeväinen linturetki.
Latva oli löytänyt vanhan Padasjoen Sanomien lehtileikkeen, jossa surkuteltiin Kullasvuoren kohtaloa. Ongelmana oli tuolloin soranotto: ”Avoin kysymys kunnalle ja luonnonsuojelulautakunnalle. Jos olisimme Eduskunnassa, niin kysymyksemme sanamuoto kuuluisi seuraavasti: onko kunnanhallitus ja kunnan luonnonsuojelulautakunta tietoinen siitä, että eräs pitäjämme kauneimpia näköalapaikkoja, matkailu- ja urheilupuistoksi vihitty alue, on jatkuvan tärvelyn kohteena? Ja jos on, niin mihin toimenpiteisiin aikoo ryhtyä asian korjaamiseksi?”
Kirjoituksessa Kullasvuorta kuvailtiin luonnonkauniiksi harjuksi, ”josta avautuvia suurenmoisia näköaloja ylpeillen viemme vieraamme, niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin, katsomaan.” Kullasvuoresta kaivettiin hiekkaa ja soraa kunnan tietyömaille, mitä kirjoittaja ei voinut käsittää – kunta turmelee omaa omaisuuttaan. ”25 vuotta sitten oli paikalla vain joku kolmen metrin kuoppa tiestä, nykyään saa tiestä autolla ajaa runsaan 40 metriä hiekanottopaikalle.”
Kahvimukin äärellä keskusteltiin Kullasvuoren viimeisimmästä tärvelystä, muutama vuosi sitten tehdystä hakkuista, talvehtimaan jääneiden sorsien tukalaksi käyneestä tilanteesta Kirkkojoessa ja auran kolhimista puista. Ainakin Kuusikujalla on koneella kolhittu vanhoja lehtikuusia niin, että paksu kaarna on paikoin kokonaan irronnut.
Pikkulinnut olivat päivän teemana, sillä Galleria Pikantissa pidetyn tilaisuuden jälkeen talkooporukka jalkautui maastoon kiinnittämään lahjoituksena saatuja linnunpönttöjä Pikkumajavan ja Liikennepuiston lähiympäristöön. Lintujen talviruokintapaikka yhdistyksellä on Luukonhaan laavulla.
Vuoden 2024 painopisteenä on Padasjoen Luonnonlaki. Perustamiskokous on pidetty marraskuussa 1995, joten ensi vuosi on yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuosi.
Tammikuussa oli jo jälkiretki, maaliskuussa on pöllöretki, toukokuussa tarkkaillaan ötökäitä ja kesäkuussa tehdään taas torilla linnunpönttöjä. Kesäkuussa retkenaiheena ovat kukkaset, heinäkuussa perhoset ja syyskuussa lepakot.